Vastahyökkäykseen!

joulutorttu15Eilinen Prisma-reissu Julian kanssa oli taas yksi viikonloppukliimakseista. Liikkeellä tuntui olevan tavallistakin enemmän väkeä, ja kaikki mahdollinen joulukrääsä oli marketissa jo esillä. Ruokaosaston ylähyllyillä ovat herkkukorien rivistöt notkuneet jo parisen viikkoa, ja jouluvalot ovat vallanneet kokonaisen hyllystön, mutta nyt oli jotenkin koko repertuaari valloillaan astia- ja sisutusosastoa ja pakastealtaan joulukinkkuja myöten. Kaiuttimista paasasi joku naisääni siitä, miten IHANIA tonttuja ja pikkuLINTUJA kodin osaston koristeista löytyykään, ja heti kun tämä hetkeksi vaikeni, ämyrissä lauloikin sitten jo Dean Martin suosituimpia amerikkalaisia joululauluja.

Tarvitseeko edes mainita, että halusin jättää ostoskärryt niille sijoilleen ja juosta kirkuen ulos?

Halusin, mutten juossut. Mä päätin, että kun tämä kaikki kohnotus näköjään taas väistämättä alkaa, paras puolustus on vastahyökkäys. Marssin pakastealtaalle, lätkäisin kärryyn kilon paketin torttutaikinalevyjä ja pyysin Juliaa etsimään luumuhilloa. Tänään syntyivät tämän vuoden ekat joulutortut. Ja sitten valoja etsimään! Puolen tunnin rymsteeraus täpötäyden kirjahyllymme parissa, ja jo syntyi tilaa Ikean jättivaasille ja valoille.

keinuheppajavalotNo niin, jouluhössötys. Luuletko olevasi kovakin kaveri, vai? Et kuule ollenkaan niin stressaava tyyppi kuin mitä kuvittelet! Katso tänne ja vapise, sillä mullakin on nyt kovat piipussa: joulutortut ja -valot! Ja ähäkutti, tänä vuonna muistin ostaa Onnille joulukalenterinkin ihan ajoissa. *näyttää kieltä*

9 thoughts on “Vastahyökkäykseen!

  1. Oikein! Olen anti-jouluihminen mutta niinpä vaan melkein kaikki lahjat on jo tilattu (toivottavasti posti kulkee vielä ennen joulua…) ja ulkona on KAAMOSvalot olleet jo parisen viikkoa tuomassa valoa pimeyteen.

  2. Anti-jouluihminen on JUST se termi, millä itseäni kuvailisin. Ja syy on kyllä pelkästään tässä nykymaailman superhössötyksessä. Ehkä mun unelma vielä joskus toteutuu, ja vietän joulua jossain pienellä trooppisella saarella, jossa joulusta ei ole edes kuultu, makaan palmun alla varjossa ja pienet, kippurahäntäiset apinat kantavat hedelmiä syötäväkseni.

  3. Epäkotitalousihminen ei hössötä. Minä olen epäkotitalousihminen. Mutta joulusta nautin kyllä suuresti.

  4. Voisko tässä olla kodin perinteet taustalla? Mun äitini ei hössöttänyt, mä en hössötä.

    • Voi tietenkin, se on selvää. Mä hössötän joka vuosi vähemmän ja vähemmän, mutta suurin syy antijouluuteeni on kyllä ikävissä ja ahdistavissa joulumuistoissa. Kun meikäläisen elämässä on sattunut ja tapahtunut, niin en tajua, että miten se aina onkin osunut joulun kohdalle.

      • Hmm. Ehkä antipatiani jouluhössötystä kohtaan ovat pikemminkin sitä, että inhoan jouluun kohdistuvia odotuksia. Hössötys on ulkoinen oire odotuksista. Ja vihaan kieltämättä ihan hirveästi tätä joulun kerskakulutuskulttuuria, joka on mielestäni kaikkea muuta kuin sitä oikeaa joulua – pikemminkin irvikuva siitä. Minut saa kiihtymään ihan nollasta sataan jollain Anttilan tai Prisman sloganilla ”Koko joulu samasta paikasta” – aaaargh!

  5. Meillon sisarusten kanssa ollut erilaisia teemajouluja : kierrätyslahjat, lahjamahdollisimmanhalvalla, annajotainhullua. Ja kaikista tavallisin on ”lueensinitseannasittenlahjaksi”.

    • Ihania!!! Ihan teidän ”näköistä” meininkiä. – Kadehdittavaa, sanoo pingotusjoulujen pitkän sukuperinteen jatkaja, joka vasta opettelee rentoutumaan 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

two × one =