Adventin etukäteislahja

ritvanlahja

Vaikka vanhenen vasta viikon kuluttua, systeri kävi tänään tuomassa lahjan, koska tietää mun olevan reissussa itse h-hetkenä. Mun überkultainen isosiskoni toi mulle kaksi juttua, jotka ovat mun Parhainta Maailmassa Top 10 -listallani: suklaata ja lahjakortti Kicksiin. Voiko riemastuksesta kuolla? Tai ei, en mä kuolemaisillani ole enkä ollut, mutta sellaisen aika riemukkaan peuraloikan tein meidän käytävällä.

Tää oli niin hyvä jutska niin keljun päivän päätteeksi, sillä jotenkin heräsin taas aamulla ihan piukeakireänä siitä, mitä kaikkea tänään pitäisi ehtiä, että ei ollut hyvä alku sunnuntaille ollenkaan. Korjasin aamulla sängyssä neljät sanakokeet, heittelin pyykkejä koneeseen ja laitoin ruokaa, ja ruuan jälkeen piti rynnistää kaupunkiin, sillä olin eilen unohtanut hankkia sekä pikkujoululahjan Onnin huomiselle koulupäivälle että vaaditun esiintymisasun hänen kuoronsa tiistaiseen konserttiin. Ajettiin isännän kanssa Puuvillaan, minä aivan satavarmana siitä että saisin juosta jokaisen lastenvaatteita myyvän liikkeen läpi löytääkseni sopivat mustat housut ja etenkin lyhythihaisen valkoisen t-paidan (tähän aikaan vuotta!). Koin kuitenkin odottamattoman onnenpotkun heti Lindexillä, sillä siellä, poikien osastolla, roikkui vierekkän kumpaakin vaatetta eri kokoisina! Olin suorastaan ällikällä tästä tilanteesta, ja kun vielä sovitimme kotona ostoksia, niin nehän istuivat kuin hansikas. Että voi joskus jokin homma mennä ihan nappiin! – Mulla oli takaraivossa muistikuva siitä, miten yhtenä vuonna omana synttäri-iltanani etsin ihan sikakuumeisesti tummansinistä tekstitöntä collegepuseroa seuraavan aamun partiovalaa varten.

Viides pinkka eli ysin läksynkuulustelut korjasin huomattavasti huojentuneemmissa merkeissä, etenkin kun olin ennättänyt saada iltaruuan, lihamakaronilaatikon ajoissa uuniin, niin että ehdin viideksi raamikseen.

Turhaan hönkäilin aamulla sängyssä tämän päivän kiireitä, olisin taas vaan osannut ottaa rennosti ja jättää kaikki isompiin käsiin. Että voi ihminen olla tyhmä.

Joo, ja kyllä mä niitten keittiön kaappienkin kimppuun vielä kerkesin, niin että enää on kaksi viimeistä jäljellä. Ne kyllä ehtii sitten reissun jälkeenkin.

Nyt etsimään mun Oyster-cardia ja muovitettua, haitarimaista Lontoon karttaa, joka on ihan ykkönen ja ässä reissussa, koska se on just kätsyn kokoinen eikä ole moksiskaan sateesta.

3 thoughts on “Adventin etukäteislahja

  1. Jaa no mun reissulla ei juurikaan ole satanut…ja aika monta kertaa on tullut piipahdettua (yleensä on ollut kylmä). Mutta karttani ruttaan kyllä aina repun pohjalle jos kuin huolimattomasti. Heikompi tekoinen ois hajonnut jo aikaa sitten.

Vastaa käyttäjälle Kutri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

one + 20 =