Belgravia

Voisi ajatella, että kun on kirjoittanut kässärin Downton Abbey -sarjaan, ei kannattaisi yrittää pistää paremmaksi, tai ylipäänsä enää kirjoittaa toista yläluokan elämästä kertovaa epookkistooria. Vähän epäröiden tartuin Belgravia-teokseen (suomennettu samannimisenä), enkä oikein ensi alkuun tiennyt, tuleeko tästä nyt lintu vai kala.

Jahka vauhtiin päästiin, luin tekstiä innolla, ja viimeiset sata sivua menivät lähes kouristuksenomaisessa pakkolukealoppuunenvoilaskeatätäkäsistäni -huurussa.

Belgravia on tarina kahden perheen, aristokraattisen Brockenhurstin ja nousukaskauppias Trenchardin, yhteisestä salaisuudesta. Perheitä yhdistää avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsenlapsi, Charles Pope, jonka olemassaolo tulee yläluokkaiselle perheelle yllätyksenä. Salaisuutta varjellessaan molemmat perheet tulevat nostattaneeksi kitkerää kateutta sukulaisissaan, ja lordin arvonimen ja omaisuuden periytyminen nousevat keskeiseksi kysymykseksi.

Trenchardien aviomieheensä kyllästynyt miniä juonittelee omiaan Brockenhurstien veljenpojan kanssa, Popeen rakastunutta Maria-neitoa yritetään väkisin naittaa samaiselle veljenpojalle, ja koska julkista skandaalia vältellään viimeiseen asti, salaisuuksien ja valheiden verkko kiristyy kiristymistään.

Downton Abbeyn fanit tietävät, että myrskyistä luovitaan vielä tyynille vesille, ja tähänkin risukasaan aurinko lopulta paistaa mitä muheimmin. Hyvän mielen lukukokemus, joka veti mukanaan, eikä ollut Downton Abbeyn toisinto. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

10 thoughts on “Belgravia

    • Voin todellakin suositella. Mä niin näen tän jo silmissäni jonakin BBC:n minisarjana 😀

  1. Puolet olen itse saanut myös kirjasta luettua kunhan aloitin sen. Sitä ennen uusin kirjaa varmaan puolen tusinan verran. Puolet siis sain parin päivän iltaan luettua, koska saisi loput kun kirjastoon pitäisi pian viedä?

    • Ei kuule muuta kuin tiskit ja pyykit ja muut hommat sivuun ja kirja käteen. Takaan, että loppuosan kirjasta luet vielä nopeammin kuin sen alkuosan!

  2. Kiitos kirjavinkistä! Oli ihanaa, kun kävit blogissani, jostain syystä en enää pässyt omasta vanhasta linkistä tänne. Mutta nyt tuntuu kuin olisi kotiin palannut!

    • Onpas outoa se linkkisi toimimattomuus, vieköhän se vielä sille mun vanhalle sivustolle jota ei enää ole? Tarkista url.
      Ja ihanaa nähdä sua kans täällä! Toivon aktivoituvani kesällä taas näitten blogien kanssa, viime talvi kului jossain ihme horroksessa.

  3. Sain, siis ostin itse, Belgravian jouluksi ja tosiaan uppouduin siihen lopulta talvipimeillä täysin. Alkua luin muutamaan kertaan, kun ei heti auennut. Tässä, kuten Downtonissakin, juonen käänteet ovat metkoja, mikään ei tapahdukaan kuten luulisi, pienet käänteet muuttavat tarinaa jännäksi.

    • Joo, alku oli tosiaan vähän kankea, mutta notkistui se siitä sitten ihan jännärimomentteihin asti.

  4. Ai jai, pitkästä aikaa sunnuntaiaamun vietossa blogissasi kirjavinkkejä etsimässä. Ja löysinkin monta. Quernsey Literary and Potato Peel Pie Society oli ihana :), elän sitä aina vain uudelleen. Belgraviaa olen selannut kirjakaupassa, nyt se sitten päätyy kotiin seuraavalla kirjakauppakäynnillä.

    • Ja minä pitkästä aikaa blogissani ollenkaan! Siksi kommentin hyväksyntäkin on viivästynyt törkeästi… Mutta oi, mä tiesin, että Potato Peel Society olis sun makuusi!

Vastaa käyttäjälle Kikka L. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

1 × four =