Takaisin uusimpaan blogiin
Site Meter
Tällä hetkellä luen:
Virginia Ironsiden romaania "No! I don't want to join a book club".
Lukemani kirjat

Merkitse Kutrin blogi suosikiksesi Blogilistalla



Seuraamiani blogeja:
Oma napa, paras napa
Onni arjessa
Kaisan näperryksiä
Neiti Nimettömän Aarreaitta
Tirlittan knits and crafts
White Country
Yarnstorm
Periferialife - elämää maalla
Pientä ja kaunista







maanantai 30.6.08
Tehtiin eilen Julian kanssa ex tempore -päätös lähteä Raision Ikeaan hänelle kalusteita hommaamaan. Olin ensin ajatellut käydä jo aiemmin viikolla, mutta sitten funtsaillut, että ehkä vasta Julian Pitkis-leirin jälkeen, mutta kun sää oli mitä oli ja isäntä sanoi, että nythän teillä ois hyvä päivä käydä siellä Ikeassa, niin arvatkaa tarvitsiko meikäläistä kahta kertaa houkutella? Uivatko kalat vedessä? Kiertääkö maapallo aurinkoa?
   Oltiin Ikean parkkipaikalla puoli yhdeltä, eli puoli tuntia sunnuntaisen avaamisajan jälkeen, ja parkkipaikkaa ei meinannut tungokselta enää löytyä. Liikkeen seinien sisäpuolella vasta kärsivällisyyttä tarvittiinkin sen väenpaljouden keskellä, ja ellen vallan erehdy, jostain syystä koko neljämiljoonainen asiakaskunta tuli nälkäiseksi samalla kellonlyömällä ja ryhtyi jonottamaan ruokaa yhtä aikaa. Ei siinä sitten muuta kuin pitkää pinnaa vaan, ja kyllä me lopulta löysimme lähes kaiken tarvittavan. Pöydän, siihen jalat (jotka kotona osoittautuivat vääränlaisiksi ja pitää vaihtaa, mutta olisin joka tapauksessa ollut tekemässä vielä toisen reissun), laatikoston, työtuolin, lepotuolin, kirjahyllyn, rottinkisen arkun, verhotangon ja verhot, päiväpeitteen. Mattoa en löytänyt, mutta en oikein kunnolla jaksanut niitä katsoakaan, sillä minusta Ikean matot eivät ole mitään erinomaisen laadukasta tavaraa. Voi olla, että olen väärässä, mutten ole oikein koskaan ollut ihastunut niihin.
   Kalusteet on nyt sitten kasattu ja paikoillaan, paitsi se pöytä, johon tarvii vaihtaa ne jalat. Neidin huoneesta on tulossa niin ihanan näköinen, että me jo isännän kanssa ilmoitettiin, että me omitaan se itsellemme. Me mahdutaan ihan hyvin nukkumaan sinne parvelle, ja se ois oivallinen paikka paeta, kun muksut alkaa ottaa aivoon... Julia ei a) innostunut ideasta eikä b) ottanut meitä tosissaan. Näin vähänkö vanhempien sana tänä päivänä painaa?
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

lauantai 28.6.08
Julian kaapisto saapui ja asennettiin eilen, ja siitä lähtien olen enemmän tai vähemmän duunannut muutto- ja siivoushommia noiden lastenhuoneiden kimpussa. Julian kamoja alettiin rahdata uuteen huoneeseen, entistä on pitänyt puunata ja kuurata (ja pitää vieläkin), Juhon huoneesta kamaa on rahdattu Julian entiseen huoneeseen, ja etenkin viimeksimainitun projektin yhteydessä olen käynyt läpi lapseni huoneesta löytynyttä tavaraa ja ryjää, lajitellut roskiin ja säilytettäviin, ja ällistynyt yhä uudelleen ja uudelleen siitä, millaista sotkua ja törkyä kymmenvuotiaan pojan huoneesta voi löytyä.
   Muuttoprojekti on nyt vieläkin vaiheessa, kun Julian uuteen huoneeseen tarvitaan lisää kalustoa, jotta kaikki tavarat saadaan paikalleen, Julian entiseen = Juhon uuteen huoneeseen tarvitaan uudet verhot ja uusi lamppu (ainakin ne), ja Juhon entistä = Onnin huonetta yritän tyhjentää parhaani mukaan, koska olen sitä mieltä, että sen seinät ovat kipeästi uuden maalikerroksen tarpeessa. Huhhuijakkaa.
   Pitänee ryhtyä uudelleen huhuilemaan shortsikelin perään, kun toissapäivänä sitä haikailin, ja heti eilen sitä saatiin. Tänään on ollut synkeä sadepäivä aamun lyhyen auringonpaisteen jälkeen. More sunshine, please!
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

torstai 26.6.08
Sais kyllä toi sää nyt ruveta lämpiämään. Tänäänkin on ollut koko päivän aurinkoista ja kovin kauniin näköistä, mutta auta armias mikä hyytävä tuuli! Mikä tämä tämmöinen kesä on? Missä shortsikeli viipyy? Mielestäni tilasin sen jo hyvissä ajoin tälle kesälle. Eikö Ilmatieteen laitos muka ole juuri sitä varten että sieltä tilataan sopivat säät?
   Posti toi tänään mm. Pirkka-lehden, jonka niksipalsta ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Tämänpäiväisistä nikseistä olen ehdottomasti valmis kruunaamaan (aasitötteröllä) seuraavan tekstin: Kuraisella kelillä minulla on hyvä tapa estää housujen lahkeiden likaantuminen: kävelen ulkona niin, että jalkaterät kääntyvät hiukan sisäänpäin. Tämä kävelytapa ei kylläkään ole kovin kaunis, mutta se kannattaa. - Apua, minun tekee vieläkin mieleni kirkua kun luen tuon tekstin.
   Eilisiltana peittelin ja silittelin Onnia nukkumaan, kun tämä sanoi unenpöpperöisenä "Äiti laa-laa". Toisin sanoen, meikäläisen piti laulaa hänelle. Päästyäni toisen säkeistön loppuun Onni tokaisi kuin Idols-tuomari: "Riittää!" Ei jatkoon. Kiitos ja näkemiin.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

keskiviikko 25.6.08
Täten lunastan lupaukseni raportoida kodinonneni tilasta: heitin sen eilen siivouksen myötä roskikseen. Ruskeana. Nuupahtaneena. Perin juurin kuivuneena korppurankana. Vaikka alustalla oli jatkuvasti vettä jonka se olisi voinut imeä sisuksiinsa. Vaan eipä imenyt ei. Montako viikkoa sain sen nyt pidettyä hengissä? En jaksa tsekata enkä laskea. Koko kasvi on varmasti kukkakauppiaiden ahkeran risteytyksen ja jalostuksen tulos: kasvi, joka näyttää kaupassa ylenpalttisen houkuttelevalta ja rehevältä, mutta joka parissa viikossa kuolee normaalissa kotihoidossa. Ja täten kukkakauppiaat vain odottelevat, että omistajaparka saapuu uudelleen kauppaan ostamaan uutta kasvia, joka taas kuolee parissa viikossa... Takana on siis, ei enempää eikä vähempää, kuin kukkakauppiaiden salaliitto tavallisia kuolevaisia vastaan. Ja taivas yksin tietää, millä niitä pirunkeppejä niissä kaupoissa kastellaan ja lannoitetaan, jotta ne näyttävät siellä niin viekoittelevan vehreiltä! Jokin salainen mikstuura, kasvikunnan Soylent Green! (eikö vain jo vilunväristykset menekin selkäpiitänne pitkin?)
   Pesin saunan ja pesuhuoneen ja silitin kaikki kuivat pyykit, joita ei ollut taaskaan vallan vähän. Neljä kuivaustelineellistä, eli koko telinerepertuaarini mitä minulta ulkopyykkinarujen lisäksi löytyy. Ajattelin koko homman ajan ostos-TV:n mainosta höyryvempaimesta, joka silittää pyykit ilman silitysrautaa ja mietin, onko mahdollista, että jokin ostos-TV:n tuotteista toimisi. Ts. kaksi kollegaani on jo vannonut minulle olevansa tyytyväisiä kyseisen humpuukiohjelmiston markkinoimaan Swivel Sweeperiin, ja päässäni pyöri kysymys siitä, että jos yksi sadasta tuotteesta oikeasti toimii, onko mahdollista että joku toinenkin toimisi. Mikä tietenkin on näiden humpuukimaakarien tarkoituskin; myydä yksi oikeasti toimiva tuote, jonka varjolla saa tyhmän ja silittämistä vihaavan blondin tilaamaan toisen, kalliimman ja epätoimivan huijarituotteen. - Eihän tässä maailmassa voi luottaa mihinkään, ei telkkariin eikä edes kukkakauppiaisiin.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

tiistai 24.6.08
Nyt on kuulkaa jynssätty ja puunattu. Lasten huoneisiin en koskenut ja saunan jätän huomiselle, mutta muuten on pölyt poissa ja lattiat pesty ja paikat kondiksessa. - Ja meikä tietysti rättiväsynyt.
   Juho sai nimpparisankarina viimeinkin kännykän. Me luvattiin Juholle jo varmaan pari vuotta sitten, että kunhan hän pääsee neloselta, niin sitten hänkin saa kännykän, kuten Juliakin sai. Kyllä sällin naama loisti kuin Hangon keksi, kun tämä tallusteli isännän kanssa kaupungilla kännykkäostosten jälkeen!
   Itse ostin Tiimarista kaks Marimekon mappia työpapruja varten, tyhjän muistikirjan, skräppäyspaperipakkauksen ja pienen korin. Me Julian kanssa hypisteltiin kaikkia minisiä askartelutarvikepusseja siellä ja voihkittiin jokaisen kohdalla että onpa ihana, ja eikös kohta Onni kärryistään kurkotellut kans pusseja ja huokaili "Ihana!". Varsinaisessa askarteluliikkeessäkin me käytiin, mutta Onni oli siinä vaiheessa jo niin vässä kun oli päikkäriaika, että me saatiin jokseenkin rauhassa hyperventiloida nukkekotitarvikkeiden ääressä. Kysyin myyjältä, mitä heidän toimittamansa tyhjät nukkekodit maksavat, ja 9-huoneinen koti maksaa kuulemma 280 euroa. Hrrrr. Lienee syytä hankkia oma säästöpossu tätä hanketta varten.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

maanantai 23.6.08
Käytiin tilaamassa isännän kanssa uudet patjat meille. Edelliset on palvelleet 15 vuotta, ja niiden jousitus alkaa olla jokseenkin finito, koska nyt jo kolmas vintiö pomppii tasajalkaa niiden päällä ja hokee BOING!-BOING! Minkähän takia muksuista sängyllä pomppiminen on niin hulvattoman hauskaa? Pitäisköhän ostaa trampoliini pihalle nyt kun tulee uudet patjat ettei noi meidän nuorimmat sällit heti pompi niitä piloille? - No, joka tapauksessa, me oltais haluttu patjat heti, mutta se ei niin vain käykään. Pitää odottaa viikko, ja se on kuulemma vielä vähän. HÖH. Huonekaluliikkeet penteleet ei näköjään pidä patjoja varastoissaan montaakaan kappaletta. Eioota tarjosivat useammasta paikasta ja lopulta oli myönnyttävä odotusaikaan.
   En ole muuten tänään saanut tehdyksi sitten niin yhtikäs mitään. Lukenut vähän. Selaillut Maikulta lainaamaani Ikean kuvastoa ja pohtinut, että kandeekohan uutta soffaa sittenkään vielä hankkia ennen kuin toi meidän Onnimanni on kuiva - vaikka kuinka sais sohvan päälliset pestyä. Jaksaako niitä joka toinen päivä olla ripustamassa narulle, ja kuinka paljon sisukset ehtii imeä nesteitä itseensä... hrrrrr. Mitä enemmän asiaa olen ajatellut, sen vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että taidan lykätä sohvaprojektia vielä vuodella.
   Meillä on muuten taas aivan kauheeta. Joka paikassa. Pölyä, hiekkaa, tahmaisia sormenjälkiä, sekasotkua, leivänmuruja, yleiskaaosta. Mua itseäni ei huvita tehdä mitään, ja sekös vasta ottaakin aivoon.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

sunnuntai 22.6.08
No niin, taasen on yksi juhannus takana. Oltiin aattona ihastelemassa ja ällistelemässä Maikun ja Samin upouutta mökkiä. Eilisen luin Gruberin romskua fanaattisella vimmalla ja tänään olen paistatellut päivää puutarhatuolissa Ironsiden kirjan kanssa. Ei lainkaan pöljempää.
   Niin, ja sitten innostuin ajatuksesta hankkia Ikeasta meille sohvat, sillä mehän epätoivon vimmalla niitä sohvia koeistuttiin siellä Maskun kalustetalossa, muttei löydetty mitään sopivaa. Ja kas kummaa, Maikku ja Sami olivat Ikeasta hommanneet aivan ihanat sohvat sinne mökille, just sen tyyliset kuin olin ajatellut, ja niissä oli mukava istua. Siis jopa meistä molemmista, sekä isännästä että minusta! Sen verran ällistyttävää (siis yleensä se, mikä on minusta mukava, on isännästä aivan kamala, ja päinvastoin), että lienee pakko tarttua tähän tilaisuuteen. Mennään varmaan Julian kanssa alkavalla viikolla käymään Raision Ikeassa. Se kun tarvii tuohon uuteen huoneeseensa jonkun työpöytätsydeemin ton parvisängyn alle plus vähän muutakin kamaa, ja meikä haluu ne sohvat, niin lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toivottavasti vain se kaikki mahtuu tohon autoon, taivas paratkoon, mutta kyllä siihen aika isoa tavaraa menee kun kaataa takapenkit kumoon.
   Innostuin selailemaan netistä Ikean lisäksi Amazonin kirjavalikoimaa, ja voi jestas, että tuli taas sellanen olo, että miks maailmassa on niin järjetön määrä kaikkia kiinnostavia asioita (viivyin lähinnä Hobbies & Crafts -osaston kirjoissa...) ja miks mulla on niin mahdottoman vähän sekä aikaa että energiaa! Nyt lomalla ois kyllä aikaa, mutta aivan kauhea saamattomuus vaivaa. Tänäänkin oon ollut kuin nukkuneen rukous kun eilisiltana oli niin kiivas hinku lukea se Gruberin kirja loppuun, että puolilleöin valvoin kirja kourassa. - Hulluutta tämäkin. Toiset koukuttuu johonkin tietsikkapeliin tai pajatsoon, meikä kääntelee sivuja silmät kiiluen... No, mutta, siis, minähän haluaisin oikeesti a) sitoa kirjoja, b) rakentaa ja näprätä massiivisen viktoriaanisen nukkekodin kaikkine krimskramssuineen ja tykötarpeineen, c) kunnostaa huonekaluja, d) ommella kaikki vaatteeni itse, e) harrastaa tilkkutöitä, f) tehdä itse kaikki onnittelukortit, g) harrastaa skräppäystä, h) kutoa niin että puikot sinkoilevat kipinöitä. Näin muutamia mainitakseni. Eihän mua mikään suuruudenhulluus vaivaa, eihän?
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

torstai 19.6.08
Siivosin meidän terassia, joka on sikatörkeässä kunnossa remonttireiskojen jäljiltä. Siellä oli säilytyksessä kaikenmoista kamaa puutavarasta lähtien, ja kun alla oli jo syksyn + kevään myrskytuulien jäljiltä jäänyt kuivien lehtien, neulasten ja muun ryjän kattava lajitelma, niin pölyksi hajoavat betoninmurikat ikään kuin antoivat koko kauheudelle viimeisen silauksen, kuin kirsikka leivoksen päällä. Puolitoista tuntia jaksoin harjata ja puunata, mutta valmista ei vielä tullut.
   Mutta AAAAHHHhhh, aurinko! Tänään on paistanut aurinko! Istuin iltapäivällä korituolissani lukemassa Gruberin romskua ja tunsin, miten sisäiset aurinkopaneelini alkoivat aktivoitua. Voi onnea! Minkä lisäksi ruiskuttelin käsivarsiin ja nassuun Bootsin myymälästä ostamaani aurinkovoidetta, ja voi miten se tuoksui mielestäni Lontoolta! Aivot raksuttivat taas miljoonaa, että mistä ihmeestä rahat seuraavaan matkaan - lotto on nyt oikeesti pakko laittaa vetämään, minä kun en tavallisesti oikeestaan ikinä lottoa (silti haaveilen voitosta!).
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

keskiviikko 18.6.08
Sain kuin sainkin eilen ton kirjahyllyn kondikseen, kun olin ensin käynyt ostamassa pari hyllyä ja pussillisen tappeja lisää. Nuohosin keittiön kaapit läpi, ja luulen ettei niihin jäänyt enää yhtään kirjaa. Meidän kirjastonurkkauksesta tuli oikein kotoisan näköinen. Nyt se kaipaisi vielä englantilaistyyppistä laiskanlinnaa lukutuoliksi, mutta sitä joutunen odottelemaan jonniin aikaa. Sohvia me tänään kyllä jo katsasteltiin, kun käytiin Maskun kalustetalossa kokeilemassa patjoja, mutta ei siitäkään oikein mitään tullut, kun oli koko jälkikasvukatras mukana, ja Onni Timoteus Salonen alkoi olla jokseenkin kypsää kauraa päikkäreille.
   Oltiin ennen huonekaluliikettä käyty Kirjurin leikkipuistossa telmityttämässä Onnia, tosin ilmeisesti viime hetkellä, sillä aitauksia pystytettiin ja portteja suljettiin kovaa vauhtia RMJ:n tieltä. Hulabaloo alkaa jo huomenna. *huoh* Eikö muka juhannusaatto riittäisi aloitusajankohdaksi? Ilmeisesti ei, ja täytyyhän sitä nyt toki suomalaisilla olla jotain syytä ryypätä perseet olalleen. Kirjurin risteystä ennen oli komeat kukkaistutukset, joista Juho totesi, että kunpa olisivat lihansyöjäkasveja (tämän kuultuani olin entistä vakuuttuneempi siitä että Leevi ja Lassi -sarjiksen piirtäjä on salaa vaklannut meidän Juhoa), ja minä tokaisin siihen, että kunpa olisivatkin, ja olisivat vielä nimenomaan juhannusjuoppojensyöjäkasveja. Maanantaina SK uutisoisi, että RMJ:n osanottajamäärä oli ällistyttävän alhainen, ja toisaalla lehdessä ihmeteltäisiin kaupungin kukkaistutusten ennennäkemätöntä loistoa... Lienee varmaan turhaa mainita taas tätä jokavuotista uikutustani, että elämäni parhaan juhannuksen vietin vuonna 1995. Oltiin Sveitsissä, jossa juhannusta ei vietetä.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

maanantai 16.6.08
Olen suurimman osan päivästä kasannut olkkariin kirjahyllyä ja täyttänyt sitä kirjoilla, sillä kävin aamupäivällä kaupungissa ostamassa lisää avotikkaita ja hyllyjä, mutta nyt näyttää siltä, etten ole vieläkään tyytyväinen lopputulokseen, vaan siirrän yhdeltä seinältä 50-senttisen osuuden toiselle seinälle kolmannen hyllypätkän jatkoksi. *huoh* Lundia on ihana systeemi siitä, että sen saa aina haluamansa näköiseksi kokonaisuudeksi, mutta aikaa siinä menee, etenkin kun en edes oikein tahtonut enää muistaa, mihin kaikkiin kaappeihin olin niitä kirjoja säilöön kiikuttanut. Ja huomenna jatketaan.
   Sää ei nyt oikein näytä olevan suosiollinen yhtään millekään. Odotan hartaasti sitä, että saisin paistatella päivää puutarhan korituolissa joku hyvä kirja kourassa, mutta tänäänkin aurinkoiset hetket olivat kortilla. Tarttis kyllä toimeentua fillarilenkeillekin, vaikka sää onkin mitä on - se ei vaan hirveesti houkuta.
   Päivän kiva juttu oli se, että googlatessani Samuel Pepysin päiväkirjaa, satuin löytämään nettisivun, jossa joku julkaisee tätä mammuttiteosta blogimuodossa päivä kerrallaan. En ole vielä ehtinyt kunnolla tutkia ko. sivustoa, mutta vaikutti kivalta, sillä tekstiin upotettujen linkkien takaa löytyy paljon taustatietoa asioista. Kirja on minusta silti aina kirja, sitä ei päihitä mikään nettisivu, mutta ainakin taustatietojen selvittämiseen tämä sivusto taitaa olla ihan omiaan. Kiva idea joka tapauksessa.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

sunnuntai 15.6.08

Tämänpäiväinen linssilude on ihan Made in Finland, ainoastaan paita on peräisin Lontoosta. Jostain syystä paidan teksti toi oitis mieleeni Onnin...
   Raamis kokoontui pitkästä aikaa meille. Meillähän meni suurin osa kevätlukukaudesta siihen, että aina joku oli meillä sairaana. Luettiin toka korinttolaiskirje loppuun ja naureskeltiin Paavalin sarkasmille. Ellei hän puhujana ole ollut mikään retoriikan mestari, niin kirjeissä kyllä sanan säilä heiluu.
   Huomenna isäntä aikoo tehdä lankomiehen lainaamaan peräkärryyn kaatopaikkakuorman, ja meikäkin jo kävi vähän tyhjentämässä tuota keittiön varastoa, jotta sieltä lähtisi sellaiset kamat pois, joita olen nyt noin kymmenen vuotta hillonnut mutten vielä kertaakaan tarvinnut. - Oi, tottaKAI minä tiedän, että noin viikon sisällä siitä, kun ne on heivattu kaatikselle, niille taianomaisesti löytyisikin kipeää tarvetta, mutta so what, nyt ne lähtevät joka tapauksessa.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

lauantai 14.6.08
Oltiin eilisiltana naisporukalla katsomassa "Sex and the City" -leffa. Ennalta-arvattavasta juonesta huolimatta ihan viihdyttävä, ehkä yllättävänkin positiivisessa mielessä, sillä en oikein osannut enkä arvannut odottaa leffalta etukäteen yhtään mitään. Se eteni mukavan jouheaan tahtiin ihan tv-sarjan hengessä, sisälsi suunnattoman paljon silmänruokaa kauniiden vaatteiden muodossa ja jätti hyvän mielen. Sopivaa perjantaiehtoon rentoutusta siis.
   Tänään oon taas taivas paratkoon yrittänyt puunata tämän talon erinäisiä likakerroksia pois. Mulla meni kyllä melkein koko armas päivä tuon keittiön kimpussa, kun ryhdyin mm. tarkastelemaan ruokapöydän tuoleja vähän tarkemmin, ts. käänsin ne ylösalaisin ja olin pudota pepulleni, kun tajusin, millaiset töhnät muksujen sormista on tarttuneet sinne alapintoihin! Siinä meni melkein yks pullollinen Fairy Power Spraytä... hrrrr.
Pauliina kävi kaffeella, mikä oli oikein mukava juttu, sillä me ollaan suunniteltu kaffetteluhetkeä varmaan viimeisen vuoden ajan, mutta ikinä ei mistään tuu mitään. Vaan nyt vihdoin! Onni vaan sai jostain käsittämättömästä syystä päähänsä, että Pauliinan nimi on Maija, ja tituleerasi tätä uudella nimellä vähän väliä.
   Päivän kuvissa näkyy ylinnä Lontoosta ostamani kirjat, joista alin on mulla parhaillaan nyt menossa. Alemmassa kuvassa on matkani ainut vaateostos, New Lookista ostamani kukkamekko, ja sen päällä tietenkin pakollinen lentokenttäostos, hajuvesi (siis haloo, enhän minä ois nainen enkä mikään jossen lentokentältä parfyymia ryntäis ostamaan!), joka tällä kertaa on mulle aivan uusi tuttavuus Vera Wang. Muutenkin tuoksu on sellainen kukkaisrunsainen, joita en yleensä osta, sillä mä taivun enemmänkin raikkaiden tuoksujen ja sitrusten puolelle, mutta tää oli jotenkin tarpeeksi kevyt kukkasellainen jopa minunkin makuuni.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

perjantai 13.6.08
   

Päivän valokuvamalliksi on päässyt Octopus-nimisestä liikkeestä ostamani veikeä sokeriastia. Muutenkin olen nyt vähän valokuvamallitunnelmissa, sillä katsoin vasta äsken Huippumallin finaalijakson, joka tuli armeliaasti näin perjantaina uusintana - isäntä ei ollut muistanut nauhoittaa sitä meillä, emmekä me Lontoon ihmeitä taivastellessamme olleet muistaneet muistuttaa isäntää siitä. Lopputuloksen tietenkin näimme lööpeistä, kun tulimme Suomeen, enkä pitänyt sitä (en itse tulosta enkä sen näkemistä) huonona. Darina teki huolellista työtä alusta loppuun, mutta kieltämättä Ani vaikuttaa monikasvoisemmalta naiselta. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko jälkimmäisestä yhtä iso stara kuin ensimmäisen Mallikoulun voittajasta.
   Olen lueskellut, pyykännyt ja purkanut edellisiä keittiöverhotekeleitäni, jotta voisin käyttää ne kankaat uudistetun suunnitelmani mukaisiin verhoihin. Heheh, ans kattoo vaan, mitä mahtaa tulla. Minä en enää luota siihen, että osaisin ommella kaksi kangaspalaa oikein yhteen. - Siis oikeesti, miten mä olen aina kuvitellut, että vaatteiden ompeleminen on jotenkin vaikeempaa kuin kodin tekstiileiden? Kun hommahan on just tasan päinvastoin!
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

torstai 12.6.08
Hui, kun tuntuu kylmältä säältä sen Lontoon helteen jälkeen! Hrrrr. Mutta täälläkin on ollut käsittääkseni välillä hellettä, joten eiköhän tässä itse kukin palele samalla tavalla.
   Väsymys jatkuu vielä. Iltapäivällä olin nukahtaa kampaajalla hiusten pesuun, päivän olen lököttänyt kirja kourassa laiskasti lueskellen. Nojuu, on perhe sentään sapuskaa saanut ja silleen, mutta aikamoisen rennoin rantein olen tässä ollut. Vaan se lienee loman tarkoituskin, joten olen siis täydellisesti toteuttanut loman syvintä olemusta.
   Illalla käytiin viemässä Juho painiharkkoihin ja etsimässä Julian uuteen huoneeseen sopivaa parvisänkyä. Sellaista ei ole ihan kauhean helppo löytää, ja kaikki löytämämme olivat jotenkin kovin lastensängyn näköisiä. Sellaisia, joita ei murkkuikäinen nuori neiti välttämättä mielellään huoneessaan katselisi. Sitten löysimme sopivan näköisen parven mielestäni todella epätodennäköisestä paikasta, jonne en edes mielellään halunnut mennä katselemaan: Sotkasta! Kyllä, juuri sieltä yleismauttomien pirttikalusteiden kotipesästä. En olisi ikinä uskonut, mutta siellä näytti tosiaan olevan Porin kalusteliikkeiden ainut suurikokoinen parvisänky, joka näyttää ihan oikealta parvelta eikä lastenhuoneen kalustukselta. Tosin sitäkin pitää nyt odotella vähintään viikon päivät, varastossa ei ollut niitä ainuttakaan kappaletta.
   Päivän kuvassa näkyy pakolliset turistikrääsäostokset. Tai, no, toi St Paulin katedraalista hankkimani muki on ehkä krääsäkategorian ulkopuolella sikäli, että se on ihan kunnollisen kokoinen ja oloinen kahvimuki, mutta tottakai sitä nyt piti hankkia jotain Lontoo-kamaa luokkahuoneeseenkin. Lippu, pikkubobby ja muovijäljitelmä bobbykypärästä saavat hoitaa sen homman.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

keskiviikko 11.6.08
Jälleen kotona! Kyllä on ihana Lontoon viikko takana, ei voi valittaa yhtään mistään, mutta niin vain on, että oma koti kultaakin kalliimpi. Tutut ympyrät ja mukava rauha tuntuvat hyvältä kuhisevan ja hälisevän Lontoon jälkeen. Mutta mikä kaupunki! Luulen, että menetin sydämeni Lontoolle jo silloin, kun yöllä saavuimme keskustaan pitkän bussimatkan jälkeen Stanstedin lentokentältä. Olimme molemmat Julian kanssa nukahtaneet bussiin, ja havahduin äkkiä siihen että oli muuten pimeää, mutta kaupungin valot loistivat joka puolella ympärillämme ja aivan vieressä hohti Big Ben öisessä valaistuksessaan. Toisella puolella Thamesia hehkuivat London Eyen yövalot. Olin kertaheitosta myytyä naista.
Kävelimme joka päivä niin järkyttävän määrän, että jos meillä olisi ollut askelmittarit mukana, ne olisivat räjähtäneet jo kahden päivän jälkeen. Iltaisin kaaduimme puolikuoliaina hotellin sängylle, potkaisimme kengät pois särkevistä jaloistamme ja nostimme ketarat kohti kattoa. Hotelli oli pieni, huoneemme tuntui melkein nukkekodin huoneelta, mutta koska kaikki oli siistiä ja meillä oli oma wc suihkuineen, se oli juuri täydellinen tällaiselle reissulle, jossa hotellissa käytiin vain nukkumassa ja peseytymässä. Kulman takana oli loistava aamiaispaikka (kyllä, me pidimme perienglantilaisesta aamiaisesta, vaikka muuten totesimmekin sen minkä kaikki muutenkin jo tietävät, eli että britit eivät todellakaan ole keittiötaiteen mestareita), ja kivenheiton päässä oli Victorian asema, josta pääsi hyppäämään kätevästi metroon.
   Ja mehän ajelimme metrolla ristiin ja rastiin, ja koimme senkin, millaisen metroliikenneruuhkan toisen maailmansodan aikaisen pommin löytyminen aiheutti pariksi päiväksi suurkaupungissa (purkkaa markkinoivan tv-mainoksen "get EXTRA close" olisi voinut luulla mainostavan Lontoon metroa).
Ja me kävimme
- Buckinghamin palatsin edustalla katsomassa vahdinvaihtoa
- The Queen's Galleryssä
- ihmettelemässä Big Beniä ja parlamenttitaloa
- Trafalgar Squarella katsomassa Nelsonin kuuluisaa patsasta ja National Galleryn taideaarteita
- pällistelemässä Downing Street 10:n ovea muutaman kalterikerroksen ja vartijoiden takaa (kruununjalokiviäkään ei vartioitu yhtä tarkasti!)
- St Paulin katedraalissa (Ikäiseni ja vanhemmat muistavat vielä Charlesin ja Dianan häät... *nyyh*)
- Leadenhall Marketilla katsastamassa kauppoja jotka esittivät Harry Potter -filmeissä Diagon Alleyä eli Viistokujaa
- Towerin linnassa
- Charing Cross Roadin kirjakaupoissa (mm. Borders, Foyles ja Waterstone)
- Harrodsin tavaratalossa (juu, emme todellakaan ostaneet mitään mutta katselimme suu auki öljypohattojen päästä varpaisiin hunnutettuja vaimoja jotka valitsivat itselleen parfyymeita Louis Vuittonin ja Chanelin käsilaukkujen keikkuessa käsivarrella)
- Millenium Bridgellä ja Taten modernin taiteen museossa, joka olikin oikeastaan reissun ainut pettymys
- Westminster Abbeyssä sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa (aika erikoinen kokemus, kaapuihin pukeutuneet kuoropojat hoitivat lähes kaiken laulupuolen)
- British Museumissa mm. muumioita kummastelemassa
- Hyde Parkissa kuuntelemassa Speaker's Cornerin puolikahjoja puhujia ja viettämässä sunnuntaista lepohetkeä puiden alla kirjoja lueskellen
- Piccadilly Circusilla
- Regent's Parkissa ja Lontoon eläintarhassa
- Pollockin lelumuseossa
Lisäksi me näimme mm. kymmenittäin punaisia puhelinkoppeja, The London Eyen, Bobby-poliiseja hassuine kypärineen, triljoona erilaista kauppaa ja putiikkia, Shakespearen Globe-teatterin, Tower Bridgen, ratsupoliiseja, kruununjalokiviä ja ajelimme punaisilla kaksikerrosbusseilla sinne sun tänne. Voiko yhdeltä reissulta enää enempää muka toivoa?
   Tänään on ollut ihan kiitettävä reissunjälkeinen väsy päällä. Purin aamulla matkalaukut, mutta en ole saanut ruuanlaiton lisäksi mitään järjellistä tehdyksi. En ole edes sanomalehteä jaksanut lukea. Lontoossa niitä tuli kyllä luetuksi ihan sen takia, että niitä jaettiin kadulla ja metrossa puoliväkisin kouraan, mutta ne nyt olivat ilmaisjakelusellaisia ja sisälsivät lähinnä Lontoon sisäisiä uutisia. Taitaa olla niin, että Cath Kidstonin liikkeestä saamani luettelo on ainut lukemisto, johon olen tänään koskenut. Ostin sieltä kuvissa näkyvät keittiöpyyhkeet. Kuvien piparipurkki ja hassut ufokarkit ovat puolestaan peräisin Victorian aseman Coffee Shopista. Laitan lisää kuvia tulevina päivinä blogiini ja varsinaisia matkakuvia yritän saada lähiaikoina tuonne valokuvasivulle. - Niin, ja alan säästää seuraavaa Lontoon matkaa varten, sillä sinne on päästävä uudelleen!
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

tiistai 3.6.08
Yhtä sun toista tarvittavaa olen tänään kaivanut kätköistä esille tai hankkinut kaupungilta. Kai maar tarttis alkaa pakkaamaan? Kunpa joku Maija Poppanen tekisi sen homman puolestani! Pakkaisi kaiken tarpeelliseksi katsomani varustuksen käsittämättömän pieneen, kevyeen ja kompaktiin tilaan, niin että kannettavakseni jäisi kolmekiloinen minimatkalaukku. Totuus kun on, että minä en osaa noudattaa "travel light" -periaatetta sitten niin pätkääkään. Minulla pitää olla joka halvatun säähän eri vaatteet ja kengät ja varapusero ja varahousujen varahousut ja, kuten isäntä asian ilmaisee kanniskeltuaan erinäiset kerrat minun matkalaukkuani, moukari ja varamoukari. Tsiipadii-duu-daa... *viheltelyä* No, Ryanairin 15 kg:n maksimiraja nyt kuitenkin on julma totuus, joten niissä rajoissa pitää pysyä. (OMG, how am I going to manage that?)
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

maanantai 2.6.08

Jeskamandeera, se on kuulkaa kaks yötä ja meikänaiset lipuu yössä kohti Lontoon Stanstedin lentokenttää! En oikein vielä sisäistä asiaa, toi koulu vasta pääsi loppumaan ja nyt oon yrittänyt raivata tähän taloon jotain järjellistä järjestystä, mutta hohhoijaa, niin se on että a woman's work is never done. Kävin aamupäivällä vaihtamassa rahaa pankissa, sillä aattelin että vähän pitää puntiakin olla plakkarissa, vaikka Visalla nykyään selviää melkein paikassa kuin paikassa. Eilen luin Lontoo-opasta ja selailin nettisivuja, enkä vieläkään ole osannut päättää, otetaanko me lontoopassia pariksi päiväksi vai ei. Melkein alan kallistua negatiivisen vaihtoehdon kannalle, mutta riippuu vähän säästä ja jonojen pituudestakin. Täytyy tsekata tilanne paikan päällä ja ostaa se vasta sit sieltä jos niikseen tulee. Hmmm. Ehkä. (Kuten huomaatte, minä se olen kova plikka tekemään päätöksiä.)
   Puuseppä kävi mittailemassa Julian uusia nurkkia ja lupasi kaapiston parin viikon päästä. Mä siirsin olkkarin kirjahyllyn pystyynjätettyä osaa kolkyt senttiä irti takasta ja täytin sen lattiasta kattoon kirjoilla, cd-levyillä, dvd-levyillä ja vhs-kaseteilla, joista viimeksi mainittuja alan kyllä jossain vaiheessa siirtää dvd:lle kun vaan aika sallii ja into iskee päälle. Näin sain siis edes osan keittiön kaappeihin, varastoon, siivouskomeroon ja vaatehuoneeseen tungetuista kirjoista sun muista paikoilleen, mutta iso osa odottaa vielä sitä, että me tohon nurkkaan pystytetään vielä toinen kirjahyllyn pätkä. Pitää vaan käydä ostamassa parit lyhyemmät päätytikkaat rakkaan ystävämme lämpöilmapumpun takia, kuin myös tod.näk. kulmapala hyllystöön, jotta joka sentti saadaan hyötykäyttöön.
   Sit mä silitin ja mankeloin ja pyykkäsin lisää ja heittelin vanhoja kuitteja mapeista pois ja organiseerasin sitä säilytystsydeemiä muutenkin vähän järjellisemmäksi. Yritin myös siivota hiukan, mutta kun yhden tavaran saan pois lattialta jostain huoneesta, niin kymmenen muuta ilmestyy lattialle toisessa huoneessa. (Mielessäni pyörivät sellaiset sanat ja ilmaisut kuin "noidankehä", "loputon", "turha työ", "tulokseton" ja "turhauttava".)
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

2008 toukokuu
2008 maaliskuu-huhtikuu
2008 tammikuu-helmikuu
2007 joulukuu
2007 marraskuu
2007 syyskuu-lokakuu
2007 heinäkuu-elokuu
2007 huhtikuu-kesäkuu
2007 tammikuu-maaliskuu
2006 heinäkuu-joulukuu
2006 tammikuu-kesäkuu
Vuoden 2005 blogimerkinnät