Takaisin uusimpaan blogiin
Site Meter

Tällä hetkellä luen:
Richard Masonin romaania "Muistojen huoneet".
Lukemani kirjat

Merkitse Kutrin blogi suosikiksesi Blogilistalla



Seuraamiani blogeja:
Blue Nun
Oma napa, paras napa
Onni arjessa
Pellavasydän
Periferialife - elämää maalla
Picture Mission
Torpan verannalla
White Country
Vihreän talon väki
Vilukissi
Yarnstorm



















tiistai 30.6.09
CDon.com muisti mua tänään lähetyksellä, joka sisälsi tietenkin Katie Meluan kokoelmalevyn ja Scissor Sistersin Ta Dah -cd:n! Minä en ole vielä kunnolla ehtinyt perehtyä kumpaankaan, mutta jälkimmäisestä soitatin "I don't feel like dancing" -biisiä jo täytisellä volyymillä, ja siitä sainkin niin paljon energiaa että jaksoin ottaa painepesurin esille ja pestä kaks isoa mattoa tuolla takapihalla. Arvatkaa sainko paarmat liikkeelle ja innostumaan? En ole uskaltanut edes laskea kaikkia osumia, vedin jo aamulla kiltisti Histecin kitusiin kun yön aikana eilinen kelttarin purema oli paisunut kananmunanpuolikkaan kokoiseksi patiksi. Hihheijaa.
   Poljin aamulla 24 km ja se menee aika kivuttomasti kun vaan lähtee tosiaan niin aikaisin liikkeelle, ettei aurinko ehdi vielä porottaa täydeltä terältä. Havaitsin ällistyksekseni sellaisenkin asian, ettei Verkkorannan kohdalla haiskahda enää ollenkaan yrjöttävä minkkifarmin haju. - Isäntä mua valisti että farmi on lopetettu jo viime kesänä, mutta olipas taas yksi asia joka on meikäläiseltä mennyt ihan kokonaan ja täydelleen ohi. Jotenkin vasta tänään hoksasin että hei, tässä kohtaa ei tartte enää pidättää hengitystä!
   Silitin ja mankeloin pyykit, mikä on tällä helteellä suht railakas uroteko. Ja siivosin yhdistetyn ompelu- & mankelikaappini, jonka uumenista löytyikin taas jos vaikka mitä. Kuten esim. neljät lasten farkut, jotka on kaikki polvista pahasti pahkipuhki, mutta joista olen joskus aikonut lyhentää noille kersoille shortsit. Nyt pitää oitis suorittaa katsastus, kun ne palaavat Pitkikseltä, että mitkä noista farkuista enää mahtuvat niille shortsimateriaaliksi. Löysin myös kaksi vuosikausia hilloamaani keskeneräistä villapuseron tekelettä, joiden kanssa vihdoin maltoin nostaa kädet pystyyn ja antautua. Kun ei näköjään pysty niin ei sitten pysty. Ohjeetkin on olleet hukassa jo varmaan viimeiset kaksi vuotta. Ja sitten se viimekesäinen tilkkutyö! Se on edelleen siististi odottamassa fyllinkiä ja kääntöpuolen kangasta, ja minä odotan edelleen ilmoitusta ompelukoneliikkeestä, että milloin se yläsyöttäjä oikein vihdoin saapuu! Soitin sinne tossa toukokuun aikana, ja silloin myyjä sanoi, että kauhistus, hän on varmaan unohtanut koko asian, mutta pistääpä nyt tilauksen menemään ja ilmoittelee sitten. Vielä ei ole kuulunut yhtikäs mitään. Mä kyllä soitan sinne tällä viikolla, ja mikäli asia makaa edelleen entisessä jamassa (pistin tän asian sentään viime vuoden elokuussa vireille!) niin sitten vaihdan firmaa.
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

maanantai 29.6.09
Käytiin eilen ostamassa Julialle uikkarit ja parit shortsit, ja uskomatonta mutta totta, löysin tismalleen samanlaiset ballerinakengät kuin mitä olin just muutama päivä sitten tonne uuteen blogibanneriini laittanut! Pakkohan ne oli ostaa, etenkin kun hinta oli tarjouksessa kympin. Eri asia sitten, miten ne käytössä kestävät ja kestävätkö ollenkaan, mutta onhan minun nyt tuollaisilla audreykengillä päästävä sipsuttelemaan, se on ilviselmää (kuten Tikru sanoisi).
   Tänään oli yhtä kaaosta ja hulinaa aamupäivä, kun Julia ja Juho pakkasivat Pitkis-leiriä varten. Ja voi taivas, että taas päästiin Juhon kanssa ihan siihen samaan pisteeseen kuin taannoin keväälläkin: Taas oli ostettu muutamat uudet verkkarit tossa kevään korvalla ja taaskaan niistä ei ollut olemassa enää kuin yhdet ja niissäkin reikä polvessa. Miten toi tenava voi hukata vaatteitaan ihan miten sattuu??? Miten se voi hukata housunsa??? Minä en ymmärrä, en kertakaikkiaan. Ja mihin ne kaikki kadonneet vaatteet ovat joutuneet? Käykö meillä säännöllisesti murtovaras, joka jättää kaiken muun paikoilleen, mutta himoitsee käytettyjä verkkarihousuja?
   Jätän likaiset yksityiskohdat kertomatta, kuten sen, millaiseen verbaliikkaan yllyin verkkariepisodin jälkeen kun oli kalsarien pakkaamisen aika. Sanon vaan, että jokainen äiti, joka poikalapsestaan kunnon miehen saa kasvatetuksi, on kunniakirjan ja rintaprenikan ansainnut.
   Ja sitähän sitten luulisi, että talossa on rauha, kun kaksi tappelupukaria on muissa maisemissa, mutta ehei, niin ei ole asia. Onnimanni tietää kyllä, että nyt huomiosta ei ole muita kilpailemassa, ja siitähän otetaan sitten kaikki irti. Olin tossa iltapäivällä ihan raatona kaikesta pakkaamisesta ja kauppareissusta ja ruuanlaitosta, kun isäntä lähti kuskaamaan telttajengiä leirille, ja lojuin pihatuolilla omppupuun varjossa kuin märkä rätti. Olisin edes minuutin hiljaisuutta tarvinnut, mutta kun ei. Tarvitaan keksejä, jätskiä, juotavaa, kirjoja, potta, vettä vesipyssyyn, purkki muurahaisten pyydystämiseen, pallo potkittavaksi... ja jos ei muuta niin sitten äiti KATO KUN MINÄ PISSAAN PUSKAAN!!! - Isäntä saapui onneksi kreivin hetkellä, puolikin tuntia vielä niin minulta olis varmaan järki lähtenyt ja isäntä olis löytänyt minut koivun latvasta kukkumasta. Nyt sain ottaa pienen huilin nurmikolla varjossa, kun iso ja pieni mies menivät sisälle syömään jätskiä ja tekemään jotain-en-tiedä-mitä.
   Valikkosivuni nakkasin kuvankäsittelyvimmassani myös uuteen uskoon, ja olen siihen tällä hetkellä lähestulkoon tyytyväinen (ehkä laitan Käytännön latinaa vielä jotenkin nätimmin esille). Eniten pidän mustavalkoisista filmikuvista, jotka toimivat linkkeinä eri sivuille. Ne kuvastavat meikäläisen korvien välistä maailmaa paremmin kuin tuhat sanaa.
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

lauantai 27.6.09
Siinä on vihdoin kuva meidän uudesta kesäkeitaasta. Sijainti pihalla ei voisi olla parempi, sillä yhdelle kulmalle paistaa aamuaurinko, päivällä siinä voi valita joko aurinkoisen tai varjoisen paikan ja koko paikka suorastaan kylpee ilta-auringossa. Katosta pitkin on istutettu kiipeämään villiviiniä kolmestakin kohtaa, ja nyt kun köynnös on vielä lapsenkengissä, omenapuu ja syreeni luovat tarpeeksi vehreyttä ympärille. Lankku johtaa terassille sen takia, että ympärille on istutettu uutta nurmikkoa, jonka päälle ei vielä parane astua. Tuossa tuoleilla löhöten mä olen tänäänkin viettänyt suuren osan päivästäni. Aamulla on suurta onnea hipsiä yöpuvussa ja kahvikuppi kourassa kuuntelemaan lintuja ja nauttimaan ensimmäisistä auringonsäteistä. Että on taivaallista kun on tullut oikea kesäsää ja paljasvarpaskeli!
   Poljin tänään aamupäivällä 24 km ja kieltämättä tuli hiukan hiki. Pitäis tällä kelillä lähteä vielä vähän aikaisemmin ennen kuin aurinko ehtii nousta korkealle. Olen käsivarsista aika kiitettävässä aurinkoihottumassa, mutta se nyt on kestettävä kuten joka vuosi. Toisinaan sitä tulee enemmän, toisinaan vähemmän, tänä vuonna näköjään enemmän.
   Olen polkiessani tehnyt havaintoja ympäristöstä ja huomannut ensinnäkin sen, että kaksi riesakoiraa on poissa. Toinen on ollut tuttavan pystykorva, jonka uskollisuuteen pihalla pysymiseen ei ole aina oikein voinut luottaa. Toinen on ollut siitä sadan metrin päässä pihasta vauhdilla ampaiseva pieni koira, joka on ottanut kilpaurheilun kanssani tosissaan. En tiedä, onko sen touhu ollut pienen koiran pullistelua ("RRRRäyh! Olen pelottava vahtikoira! Häivy reviiriltäni!") vai olisiko se tosiaan ollut valmis haukkaamaan minusta palasen, mutta joka tapauksessa olen aina sen kiitäessä tielle pistänyt isomman vaihteen päälle ja odottanut silti puolipelon vallassa, milloin tunnen sen hampaat nilkassani. Nyt nämä koiraharmit ovat poissa, mihin sitten lienevät kadonneet. Yhden kesämökin pihasta minua haukkuu kaksi pientä koiraa, mutta ne eivät koskaan säntää tielle. Niiden haukku on enemmänkin "Moi! Taasko sä siellä poljet?" -tervehdys. Sitten olen ihmetellyt, miten en ole vielä törmännyt yhteenkään käärmeeseen, ja justiinsa tänään kun sitä pohdiskelin, niin paluumatkalla olikin sitten tiellä kesän ensimmäinen, auton yliajama kyykäärme. Lisäksi metsää oli kaadettu aika lailla lenkkini loppupäästä (tämäkin selvisi vasta tänään kun poljin ekaa kertaa niin pitkälle että päällystetty tie loppui ja sukelsin metsän ympäröimälle hiekkatielle). Ja erään talon autotallin päätyyn on ripustettu niin karmean ruma paholaisenpää etten voi käsittää, miten kukaan sellaista haluaa pihassaan katsella. Mistä se lie ylipäänsä hankittu? Vartavasten sekatavarakaupasta? "Puoli kiloa voita, neljä litraa maitoa, uusi tikkataulu... Niin, ja sitten yksi pirunpää, kiitos." ??? Vai onko se matkamuisto? Kiva esitellä tuliaisia niille jotka vierailevat talossa. "Joo, toi ruukku me tuotiin Barcelonasta. Ja sit toi autotallin piru, se on meidän matkamuisto saatananpalvojien kesäkongressista viime vuodelta." Eh-hehe-heh.
   Mä muuten oikein vauhkoonnuin tosta kuvankäsittelyn hauskuudesta, ja näpräsin eilisiltana uuden etusivunkin näille kotisivuilleni. Tänään mulla alkoi pukata ideaa ton valikkosivun ilmeen uudistamiseen. Katsotaan nyt, milloin ehdin saada sen valmiiksi, on välillä vähän hidasta hommaa tää mun näpertelyni.
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

keskiviikko 24.6.09
No niin, nyt on meikäläinen opetellut vähän leikkimään kuvankäsittelyohjelmalla. Voi vitsit että voi olla hauskaa puuhaa, mutta se vie yllättävän paljon aikaa! Istuin koko illan koneella etsimässä sopivia kuvia, säätämässä kokoa, opettelemassa kuvien erottelua taustastaan jne.jne. Vähän hassun sekavahan tuosta tuli, mutta sellainenhan minä itsekin olen.
   Maria kävi poikien kanssa kyläilemässä, ja me äidit saatiin varsin kiitettävän rauhassa turista omiamme tuolla terassilla omenapuun katveessa, kun isommat pojat pelasivat Monopolia ja pienemmät touhusivat hiekkalaatikolla, keinulla ja ötökkälammella. Vieraat toivat mukanaan rasian mansikoita, ja ne olivat kuulkaa meidän porukalle tän kesän ekat mansikat. Syötiin jätskin kanssa ja voi taivas että oli hyvää!
   Sää on ollut kyllä niin upea, että parantamisen varaa ei enää ole. Mä olen vaan edelleen yskinyt ja köhinyt, enkä ole vielä uskaltautunut uudelle hikilenkille. Josko huomenna? Mua vähän epäilyttää sekin, että onkohan tää mitään oikeeta virusköhää, vai lieneekö vaan siitepölyistä. Normaalisti en kyllä kevään jälkeen enää oirehdi, mutta kaikkihan on mahdollista, ja nyt ilma on kyllä sakeanaan jos jonkin sortin siitepölyä. Sen verran olen jo tottunut liikkumaan, että rassaa tää paikallaan oleminen. Milläköhän ihme ilveellä tän yskän sais nyt katoamaan sinne hornan tuuttiin mistä on tullutkin!?
   Aamupäivällä silitin ja pyykkäsin ja puuhasin, ja onnistuin kyllä lueskelemaan kirjaakin tuolla auringossa - tällä kertaa kaulalla sen verran paksu mömmökerros aurinkovoidetta, että tuskin yksikään auringonsäde sitä pystyi läpäisemään. Turun reissulla ostamiani Trendi-lehtiä lueskelin ja vähän Harry Winstonia. - Niin, ja meidän uus terassi on superkiva, siinä on ihanaista istuksella kaiken vihervehreyden keskellä ja siemailla kahvia kitusiinsa! Mun tarvii laittaa siitä lähipäivinä kuva tänne.
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

tiistai 23.6.09
Nyt se kesä sitten saapui! Sitä on tässä meikä odottanut kieli vyön alla, ja nyt onnistuin ihan täydellisellä ajoituksella saamaan jonkun hemmetin kesäköhän. Lauantaiehtoona vaan tuntui siltä, että on tulossa kaktuksia kylään tonne kurkunperälle. Sunnuntaina lähdin aurinkoisen sään innoittamana fillarilenkille, mutta se ei ollutkaan hyvä juttu, ei mitenkään parantanut oloa niin sanoakseni. Eilen ja tänään oon yskinyt puuskaisesti ja henkitorvi on vaihdettu hiekkapaperirullaan. Niin paljon kuin mä olen lämmintä fillarointikeliä odottanut! Ja tänään aamulla oli opastus mun kuntosaliohjelmaani, ja sekin piti sit tehdä silleen, etten voinut mennä koko ohjelmaa täpöllä läpi, vaan katottiin vaan ne laitteet ja liikkeet ja että osaan säätää vempeleitä mulle sopiviksi ja tehdä jutut oikein. Parempi sekin tietty kuin ei mitään, mutta blääh nyk kumminkin!
   Eilen vein Julian yhden kaverinsa kanssa Turkuun alennuksiin shoppailemaan, kun olin niille luvannut, ja itekin talsin siellä sun täällä kaikkea katsastamassa. Ei vaan tietenkään tehnyt kauheen hyvää ajaa pitkää matkaa auton ilmastoinnin posottaessa täpöllä, mut tämmöstä tää elämä nyt välillä vaan on juu. Kävin Elvina Interiörissä, mutta voihan kyty, putiikki oli tosi pieni ja haluamaani vahakangasta ei ollut tarpeeksi ja olin jotenkin vähän pettynyt, sillä paikan nettivalikoimat ovat oikeesti laajemmat kuin itse sen oikeen kaupan! No, kaikkea kuitenkin hiplailin, ja sain kulkea koko päivän omia polkujani, kun noi teinit ryntäili vaatekaupasta toiseen. Mä en nyt ihan kauheesti vaatteisiin ruvennut satsaamaan, sillä mä olen nyt sen verran kutistunut (hiukan alle 3kg jo!) koulun loppumisen jälkeen, että elättelen oikeesti toiveita kutistua vielä vähän lisää, eikä ole järkeä ostaa nyt vaatteita jotka voi kuukauden päästä jo olla liian löysiä. Parit pohjepituiset kesäiset housut kotioloihin ostin Seppälän tarjouksesta, ja yhden t-paidan Lindexiltä, mutta siinä ne. Ihanaa oli istua Yliopistonkadun ulkoilmakahvilassa latte ja naistenlehti nenän alla ja nauttia auringosta!
   Tänään istuin tuolla takapihan puutarhatuolissa kirjapinon kanssa niin että taisin vähän käräyttää nahkani tosta kaula-aukon kohdalta. Suojakertoimia oli kyllä, mutta kun onneton melkein nukahdin siihen tuoliin iltapäivällä. Oli pakko ryömiä sieltä sisälle ja ottaa sängyllä kunnon torkut. Ihme kyllä sain siihen rauhaakin, sillä isommat muksut viihdytti Onnia. Tosin viihde meni vähän hurjanpuoleiseksi sen jälkeen kun olin herännyt; pihalla leikittiin vesisotaa kaatamalla kokonaisia sangollisia vettä toisten niskaan... Sain mennä hillitsemään menoa ja kuivaamaan allashuoneen lattiaa läikkyneestä vedestä. Mut tenavilla oli hauskaa!
   Lily Allenin CD tuli muuten jo viime viikon puolella postissa, ja me Julian kanssa ollaan soitettu sitä kerta toisensa jälkeen. Nyt vauhkoonnuin tilaamaan kaksi levyä lisää, Katie Meluan kokoelmalevyn ja Scissor Sistersin "Ta Dah" -cd:n. Minä jälkimmäisestä oo ennen mitään tiennytkään ennen kuin aloin tuolla jumpassa käymään ja Gerdi soitattaa usein niiden "I don't feel like dancing" -biisiä. Ihastuin siihen niin että piti oikein netistä etsiä ja kuunnella että mikä biisi, mikä bändi. Näköjään ollut kovaa kamaa vuonna 2006! Hehhee, mä olen ajastani jäljessä mutta minkäs teet, vanha akka.
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

lauantai 20.6.09
Luin tänään pitkästä aikaa Viiviä ja Wagneria Hesarin sivuilta, ja kuinka ollakaan, tämä strippi toi mieleeni taannoisen kuntosalikeskustelun ja kirvoitti minut hörähtelemään ihan ääneen. Toivottavasti en osu samalle salille tämän Wagnerin kanssa!
   Koko päivän on vain satanut, satanut ja vielä kerran satanut. Poljin aamulla kuntopyörän selässä kunnon kilometrirupeaman, mutta muuten olen lojunut ja lukenut Carl Magnus Palmin "Abba"-kirjaa, kunnes illalla sain sen loppuun. Ehkä vähän kuivahko kirja tyyliltään, mutta voi olla, että kuivakas asiallisuus on hyvinkin tarkoituksellista vastapainoksi kaikille niille kohuhölynpölyjuoruille, joita yhtyeen ympärillä on vuosien saatossa pyörinyt. Intouduin etsimään YouTubesta Fridan ja Agnethan lauluesityksiä ajalta ennen Abbaa, molemmathan olivat levyttäneet jo ennen legendaarista kokoonpanoa, ja tämä mustavalkoinen pätkä Fridan haastattelusta ja lauluesityksestä oli minusta aivan überherttainen.

Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

perjantai 19.6.09
Harvinaisen kostea juhannus. Ei perinteisellä suomalaisella promilletyylillä, vaan ihan luonnonäidin runsailla antimilla. Täällä on satanut koko päivän, ja ehtoon on tullut vettä kuin aisaa. Ei tässä ainakaan kuivuuteen tarvitse kuolla. Ois vaan kiva päästä hetkeksi ulos kastumatta läpimäräksi muutamassa minuutissa.
   No, sikäli toi ei nyt niin suuri katastrofi ole, kun me ei olla ollenkaan mitään juhannusihmisiä. Juhannus on yks niistä juhlista, joita en oikein tajua. Vappu on toinen. Mitä juhlimista on keväässä tai kesässä sellaisena päivänä, jolloin todennäköisesti sataa lunta tai vettä ja on pirun kylmää? Mutta ilmankos suomalaisten tarvii kummassakin "juhlassa" vetää päänsä täyteen. Eihän sitä muuten tarkene olla!
   Sen verran juhlistin meidän juhannusta että siivosin ja palautin matot lattioille tuolta jemmapaikastaan sängyn alta. Onni on oppinut niin hienosti nää pottailuhommat, ettei vahinkoja ole kauheasti sattunut, ja jos on ollut sattuakseen, niin yleensä lätäkkö on tullut vessan lattialle, kun pikku-ukko ei ole ehtinyt tarpeeksi ajoissa potalle. Vessan sitten jätinkin vielä matotta.
   Milloinkohan joku keksii sellaset akkukaapelit, joilla voi siirtää virtaa ihmisestä toiseen? Jos ihmisenkin tsydeemit ovat pitkälti sähköisiä, niin ei luulisi olevan iso homma keksiä virransiirtopiuhat. Minä lataisin päivittäin osan Onnin energiasta itseeni. Koulussakin voisi olla hyödyllinen sellainen johto. Levottomimmista oppilaista voisi ladata vähän virtaa nuutuneimpiin. Kaikki jaksaisivat keskittyä! Oikeastaan käsittämätöntä, ettei tätä virransiirtokaapelia ole jo keksitty. Kaikkea turhaa kyllä kehitellään, älyvaatteita ja samppanjavispilöitä ja MP3-soittimia ja rasvatonta rasvaa (joo! selittäkääs miten levitepaketissa voi yhtäkkiä olla 30% vähemmän rasvaa vaikka siellä on tismalleen saman verran möhnää kuin ennenkin! Se on jo IHME!). Tälle piuhendaalille löytyis kyllä kokonainen markkinamonttu!
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

keskiviikko 17.6.09
Tänään on paistanut aurinko petollisen kesäisen näköisesti. On nimittäin näjetsen niin, että kun ulos on astunut, niin niille sijoilleen onkin sitten jäätynyt. Lämpötila +11 astetta ja tuuli suoraan Jäämeren syvimmästä kolkasta. Mitä kesää tämä tämmöinen on??? Villapuseroa saa hilata niskaan kun lähtee ulos ripustamaan pyykkejä! Ja kun pääsee sisään, pitää sulattaa kohmeiset sormet kuumalla vedellä. Jos tämä kesä ois postimyynnin tuote, lähettäisin bumerangina takas ja vaatisin rahani paluupostissa.
   Keinun vieressä takapihalla on puussa pönttö ja siellä kirjosiepon pesä. Poikaset kuoriutuivat muutama päivä sitten ja me niitä isännän kanssa taskulampun avulla kurkisteltiin ja niitten kaljua päätä naureskeltiin. Mahtavatko raukat paleltua tuonne? Jos voisin, ujuttaisin kuumavesipullon pöntön sisälle.
   Jumpassa kävin Julian kanssa, ja tältä erää se oli kahteen viikkoon viimeinen jumppa. Paitsi huomenna on vielä Pilates-tunti. Sitten jumpat on tosiaan tauolla. Kuntosalin puoli on sitten edelleen auki, ja Pilates-Pirjo lupasi perehdyttää mut vempaimistoon, kun Gerdi oli tehnyt mulle oman ohjelman. Mulla on ihan kauhea kynnys mennä sinne salin puolelle! Ne laitteet näyttää niin avaruusteknisiltä että tuntuu kuin keskelle Star Trekin jaksoa astuisi, ja aina siellä on jotain kauheita lihaskimppuköriläitä puurtamassa niiden parissa. Mene nyt sinne sitten piipertämään minimipainojen kanssa ja ahtamaan läskipersaustasi johonkin pakaralaitteeseen! Auuugh, mä to-del-LA nostan itselleni hattua jos saan aikaiseksi ruveta oikeesti käymään siellä!!! (Vuokraakohan teatterin puvustamo sellasia vartalosukkia? Voisin sonnustautua feikkimuskeleihin...)
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

maanantai 15.6.09
Jiihaa! Oikea ehdokas voitti huippumällikisan! Julia ja minä hihkuimme niin jotta Onni-parka hypähti ensin puoli metriä pelästyksestä ilmaan, mutta tajuttuaan, ettei ole mitään hätää, se alkoi riemuita meidän kanssamme (tietämättä edes mistä iloitsee). Hihhei, tuomaristolla oli sentään järki päässä vaikka muuta pelkäsimme.
   Tuli tänään äkkinäinen lounaskeikka kaupunkiin, kun täältä meni sähköt, eikä me ihmisparsat tiedetty etukäteen mitään. Oltiin just saatu spagetti höyryävänä pöytään ja lihapullakulho mikroon, kun tsädäääm, menikin kaikki sähköt ja siinä oltiin hoomoilasena. Isäntä soitti tutuille ja kysyi että menikö teiltäkin, ja nehän oli tienneet asiasta etukäteen. Keltainen papru tullut postin mukana. Kivakiva, eipä ollut pistänyt silmään missään vaiheessa. Sehän tässä vaan ihmetyttää että kun tää ei oo eka kerta kun me ei olla löydetty keltaista lappua sähkökatkoksesta meidän postin seasta. Itse asiassa tää oli varmaan jo kolmas kerta. Että jätetäänkö meidän huusholli tietoisesti väliin vai kenties koko tämä kuja tästä. Tuttavat kun asuu hiukan kauempana. Hmmmm.
   No, joka tapauksessa me oltiin ihan ryytyneitä kylmien lihapullien kanssa, ja koska isäntä oli jo hiukan aiemmin haikaillut että ois kiva mennä kaupunkiin syömään, niin sinnehän me sitten mentiin porukalla. Ja käytiin kirjastossa. Ja huonekaluliikkeissä katsastamassa sohvia. Kirjastoreissu olikin ihan kannattava, mutta sohvakatsastus ei tuottanut minkään sortin hedelmää. Muuta kuin sen että olen entistä vahvemmin sillä kannalla että meille hankitaan ne Ikean Ektorp-sohvat. Ihme retromeininkiä noissa sohvissa, karkeita kankaita ja synkeitä kuoseja. Ei ilahduttanut silmää mikään mikä nähtiin.
   Paluumatkalla isäntä kääntyi yhdestä liittymästä liian aikaisin, ja mä sanoin heti että sori, nyt kävi niin että me käydään sitten saman tien ostamassa ruokaa Cittarista kun kerran melkein suoraan pihaan käännyttiin. Kauppakäytävältä vaan tarttui sitten kaks puseroa mukaan, kun KappAhlilla seisoi alerekki myymälän ulkopuolella. En edes sovittanut niitä, ostin vaan kokomerkintöjen (ja ennen kaikkea hinnan, 7,95e) perusteella. Itse asiassa en ole kokeillut niitä vieläkään - tarttis varmaan.
   Poljin 22 kilsaa Kettlerillä haihduttaakseni edes osan lounaan kaloreista taivaan tuuliin ja sitten palkitsin itseni katsomalla kaks ekaa jaksoa Frendien tokalta tuotantokaudelta. Katsoin viime ja toissaviikon aikana koko ekan kauden, ja mulla on hyllyssä valmiina odottamassa kolmonen ja nelonenkin. Ihmetyttää, miten olen saattanut missata tän sarjan silloin kun sitä ekaa kertaa telkassa esitettiin.
   Ulkona on kylmä ja kamala keli. Plus 10 astetta (noh, lohtu sekin että ollaan edes plussan puolella) ja vettä sataa kuin aisaa tuulen saattelemana. Tässähän sitä kelpaa kesää vietellä. Voiskin vaikka mennä bikineissä tonne aurinkotuolille vähän kirjoja lueskelemaan ja kylmää cokista naukkailemaan. (Voi jumankek, tuokaa mulle menolippu Malediiveille ja äkkiä!)
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

lauantai 13.6.09
Onnimannilla menee lujaa. Sananmukaisesti. Se on nyt oppinut polkemaan pyörää, eikä muuta tekisikään kuin polkisi ja polkisi ja polkisi. Tänään se oli nukahtanut sohvalle sillä aikaa, kun olin jumpassa, ja Julia kertoi, että sen jalat olivat polkeneet unissaankin. Heheh.
   Kuva on toissapäivältä, jolloin ei ollut yhtä lämmin kuin tänään. Tämänpäiväinen sää on ollut niiiiiin tappavan painostavan hiostava, että minäkin, joka en todellakaan ole mikään ukonilman ystävä, olisin ilolla tervehtinyt muutamaa jyrähdystä ja kunnon sadetta. Eilen paistoi aurinko, mutta tänään on ollut vain pilvistä ja hautovaa. Olin kyllä toissapäivänä ihan kypsä kurjaan kesäkeliin ja hieroin jo epätoivoisena itseruskettavaa voidetta naamaan, jotta talven kalpeus edes kosmeettisilla keinoilla vähän haihtuisi, kun kerran toi luonnonmenetelmä ei tässä maassa juurikaan toimi. Isäntä opiskeli espanjaa vieressä ja sanoin sille, että lue nyt pätkä sieltä kirjasta ääneen niin voin kuvitella olevani Kanarialla. Tervetuloa köyhäilyvirtuaalimatkailun kursseille.
   Mä en ole kyllä viikon aikana tehnyt yhtään mitään järjellistä. Joka vuosi menee kesäloman alusta juhannukseen asti koko aika sellasessa puolipökertyneessä jamassa. No, lukemaan oon pystynyt, joo. Mutta mitään kädentaitoja vaativaa ei kykene vielä tekemään. Mulle on ollut tarpeeksi vaativaa se, että olen merkannut ylös noita kirottuja kaloreita ja pitänyt itseni liikkeessä. Ekan viikon hulppean pudotuksen jälkeen kroppa on vetänyt taas jarrut päälle. Omaa syytä tietenkin, kun on syönyt liian vähän. Että joka halvatun vuosi täytyy tehdä tää sama virhe, ennen kuin muistaa ett ai niin, taitaa se olla ihan totta mitä noi asiantuntijat sanoo elimistön säästöliekistä.
   Oon vaihteeksi kuunnellut ruåtsinkielisen Radio X3m-kanavan lähetyksiä autolla ajaessani, ja siellä on useaan otteeseen soinut Lily Allenin "Fuck You". En tiedä, onko tää jotain näitä kesäloman alkuun kuuluvia puolisekoamistilahöyryjä, mutta tänään ryntäsin kauppareissulta kotiutuessani suoraan autolta tietsikalle ja tilasin koko levyn CDon.comista. Julia katseli suu auki vierestä ja sanoi, että äiti, toihan on mun lempilaulaja, se josta mä olen yrittänyt sulle puhua. - Eeeee... ai olet vai? Mulle tuotiin heti kaks lehtiartikkelia luettavaksi, ja huolestuttavaa on, että toinen on MissMixissä ja toinen Demissä. Onko iskenyt lopullinen hyllyys kun tykästän samasta musiikista kuin teini-ikäinen tyttäreni ja nyt luen vielä samoja lehtiäkin???? Ääääääk!!!
   Edit 15.6. klo 12.12: Koska Shinybook edelleen temppuilee enkä tykännyt uudesta kokeiluversiostakaan, palaan vuoden takaisen tuttavamme Freebookin käyttäjäksi ainakin toistaiseksi.
   - Tokan laihisviikon vaakalukematulos -300g.
   - Liikuntaan käytetty 6h 25min.
Jos haluat kommentoida (ja toivottavasti haluat!), tee se TÄSTÄ.
Jos haluat lukea muiden jättämiä kommentteja, tee se TÄSTÄ.

tiistai 9.6.09
Mr Onnimanni Salonen on tänään ehtinyt pissata vessan lattialle, avata pölynimurin kannen ja tunkea pikka-autojaan imurin sisälle, näpistää karkkia isosiskon huoneesta, viedä vahaliidut isoveljen huoneesta, käydä napsimassa kaurakeksejä keittiön keksipurkista, myllätä vanhempien sängystä petauspatjat alas lattialle, katsoa yhtäaikaisesti neljää videopätkää itsestään äidin tietokoneella, levittää Scrabblen kirjainlaatat mitä mielikuvituksellisimpiin paikkoihin ympäri olohuonetta, änkeä pari pikka-autoa takkaluukkujen ja kipinäritilän väliin, huomata illalla peilistä jo aamulla ilmestynyt ötökänpurema jolloin sitä alkoi sattua KAUHEASTI, sekoittaa kirjahyllystä hyllyllinen kirjoja sekä lyödä oman luisen kookospähkinäpäänsä suoraan äidin jo ennestään ei-niin-hyvin-parantuneeseen kuhmuun niin että äitee näki uudestaan tähtiä. Ei siis mikää hukkaan heitetty päivä pieneltä mieheltä.
   Shinybookin vieraskirja on ilmeisesti sanonut sopimuksensa irti. Minä en ainakaan sinne omilta sivuiltani pääse. Kokeilemme täten uutta versiota toiselta palveluntarjoajalta.
Kommentoi täältä kohdasta "KIRJOITA".

maanantai 8.6.09
Missäköhän mää seuraavaksi kompuroin ja miten pahasti, kun viime viikolla justiinsa pläjähdin pyrstölleni saunan eteiseen ja eilen hankin sellaisen sarven otsaani, että oksat poies. Meillä kun lojuu vähän väliä milloin missäkin sellainen vatsalihaspyörä, jota ei juurikaan käytetä vatsalihasten harjoittamiseen, vaan jonka kanssa Onni "pyöräilee" (=juoksee kumarassa työntäen sitä edellään) ympäri eteiskäytäviä. Minähän sitten onnistuin kompastumaan siihen oikein kunnolla ja törmäämään eteisen tiiliseinään ihan täpöllä niin että hetken näkyi vain tähtiä ja titityy justiinsa niin kuin Aku Ankassa. Voi hyvät pyssyt, että olin kaksinkerroin lattialla ja ulisin! - Nyt naurattaa, mutta eilen ei naurattanut. Mä olen kertakaikkisen hurjan näköinen tosta vasemman kulmakarvan päältä aina hiusrajaan asti. Onneksi mulla on otsatukka, muuten en kehtais ihmisten ilmoilla liikkua! Vai pitäiskö pistää isännän piikkiin? Ihan kostoksi? Sehän sai silloin mun odotusaikana sählypallosta silmäänsä ja kun oppilaat kysyi, että mistä sille on musta silmä tullut, niin täähän ilmoitti, että oli käynyt minun mandariinipussilla (söin mandariineja koko pahoinvointiajan, 20 viikkoa) ja minä olin hurjistunut. Sitten nää onnettomat vielä tuli vielä kysymään multa, että oliko se ihan totta! Siinä ei oikein tiennyt, että oisko itkenyt vai nauranut. En kyllä muista edes, mitä mahdoin vastata. Joku saattaa vielä hyvinkin kulkea tänä päivänä siinä uskossa, että mä olen hirveä amatsoni (hmmm, no, oikeastaan mä kyllä sitä olenkin), ja isäntä perheväkivallan uhri (naurua!).
   Me vietiin Onni tänään aamupäivällä purkamaan loputonta energiaansa Kirjurinluotoon, kun siellä on se Pelle Hermannin leikkipuisto. Kyllä oli liukumäet kova sana! Tää vielä tuuletti toinen käsivarsi tanassa että JEEEE! kun laski isoimmista alas. Lopulta meillä oli erittäin hikinen pikkupoika ja erittäin nälkäinen isäntä. Niin että kiinalaiseenhan sitä sitten oli mentävä syömään. Mä vaan jouduin himmaamaan itseäni tosi paljon, kun on tää dieettimeininki päällä, ja melkein itkin, kun uskalsin syödä vaan yhden kevätkääryleen. Nyyh.
   Luin eilen Larssonin kolmannen dekkarin loppuun, ja se ei kyllä ihan vetänyt vertoja kahdelle edelliselle, olkoonkin että loppu oli onnellinen. Tässä oli liikaa poliittisia kuvioita mun makuuni, mä en kestä sellaisia leffojakaan joissa täytyy kauheen skarppina olla seuraamassa, että mikä virkamies ja yksikkö on vastuussa mistäkin hommista ja kuka vetää välistä, ja tässä sitä piisasi. Ei se silti huono ollut, mutta ei vaan yltänyt edeltäjiensä tasolle. Iskin heti kynteni Ragden trilogian kolmanteen osaan. Tässähän alkaa loma vallan pohjoismaisten kirjailijoiden kanssa, mikä on meikäläiseltä todella harvinaista.
   Niin, ja sitten meille kuuluu perheenlisäysuutisia. - Ehei, ei todellakaan sitä mitä kuvittelette, vaan Julia sai eilen kauan haluamansa toisen kilpikonnan Kupla-konnan seuraksi. Isäntä oli seurannut lehti-ilmoittelua, ja eilen sitten tärppäsi. Isä ja tytär tekivät autoreissun Raisioon ja palasivat pienen naaraskilppari Kiivin kanssa. Kiivi ja Kupla. Hih. Aika metka pari. Siinä oli Kuplalla ensin nuuhkimista ja ihmettelemistä ja näykkimistä, mutta tänään yhteiselo on alkanut sujua rauhallisemmissa merkeissä. Siellä ne nyt nukkuvat yhdessä pienen heinätukon alla.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

lauantai 6.6.09
Ensi yöksi on luvattu ankaraa hallaa. Hihhei. Hyvästi omenat, marjat ja muut. Voi pyrstö. Mihin voi tehdä valituksen vääränlaisesta kesäsäästä?
   Olen viettänyt suurimman osan päivästä Larssonin kirjan kanssa, mutta lukeminen on vähän katkonaista, kun Onni pyörii jaloissa ja sylissä ja päällä ja alla koko ajan. Pottahommien kanssa tosin otettiin tänään Suuri Edistysaskel, kun number two onnistuttiin pusertamaan pottaan. Onni itse hymyili kaikkein leveimmin ja totesi olevansa iso poika. No sitä hän totisesti jo onkin! Pieni iso poika!
   Julia palasi eilen mummolasta ja talon estrogeenitasapaino on palautunut. Ihanaa! Onnikin on ollut ihan toinen poika, ja mä vasta eilisiltana tajusin, että jestas sentään, suurin osa siitä kauheasta kitivitinästä mitä toi pikku-ukko on viikon ajan pitänyt, onkin ollut sitä että sillä on ollut ikävä Juliaa! Olihan se nuhainen ja vähän pipikin, mutta jo ennen sairastumistaan se oli ihan oudon myrtsi. Tavallisesti se on aina niin aurinkoinen ja nauravainen tenava, mutta nyt on ollut naama väärinpuolin ihan joka asiasta. Eilisen illan Onni oli kyllä Juliassa kiinni kuin takiainen, ja tänäänkin, kun Julia meni kaverinsa luokse kylään, Onni istui surkeana mun sylissä ja parkui: "Minä haluan JULIAN!" - Aika lutusta, miten rakas isosisko hänelle on.
   Sää on ollut edelleen niin kylmä, ettei ole tullut mieleenkään lähteä fillarilenkille. Kiinteytysjumpassa kävin taas tänään. Jos huomenna ei edelleenkään lämpene, täytynee ottaa uus rundi Kettlerin selässä. Viikon ajan oon nyt uskollisesti merkinnyt syömiseni Keventäjien päiväkirjaan ja pysytellyt suositellun kalorirajan sisäpuolella. Nälkä oli oikeestaan vaan ihan kahtena ekana päivänä. Mutta herkkuja tekee mieli! Eilen tosin söin ihan ohuen viipaleen mansikkaraparperikakkua, jota Julia oli leiponut mummolassa, mutta silti illalla nuuhkin epätoivoisena vieressä, kun muu perhe mässäili irtokarkeilla. Tänään söin kahvihetkinä tasan kaks mustikkakaurakeksiä. *huoh* Mutta pakkohan tässä on kestää, jos aikoo jotain tulosta saada aikaiseksi. Jos taas sortuu joka paikassa ottamaan vähän sitä ja vähän tota, niin voi sitten samantien heittää hanskat tiskiin ja lähteä ostamaan numeroa isompia vaatteita.
   - Ekan laihisviikon vaakalukematulos -1,3 kg.
   - Liikuntaan käytetty 6h 55min.
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

torstai 4.6.09
Splendid! Kuus astetta lämmintä ja vettä sataa kuin Esterin pyrstöstä. Suomen suvi! Kesä ja kärpäset!
   Poljin fillarilenkkini tänään Madisonin sijasta Kettlerin selässä makkarin nurkassa. Ei sade mua pelota, mutta se ja toi lämpötila yhdessä on kyllä sellainen kombinaatio että minua ei tonne polkemaan saa. Hrrrrrrr! Olin jäätyä jo kauppareissulla, vaikka olin kiskonut sukkahousut jalkaan. Sukkahousut! Kesäkuussa! Voi hyvääpäivää.
   Julia on ollut tän ekan lomaviikon mummolassa auttelemassa, kun mummo on ollut käsileikkauksessa, ja mä olen ihan totaalisen ryytynyt olemaan noiden kolmen miehen kanssa täällä. Onneksi Julia tulee huomenna kotiin! Saa taas jutella tyttöjen juttuja ja kiherrellä telkkariohjelmien ääressä, enkä ole enää ainut joka paheksuu täällä idioottimaisia kainalopierukisoja ja muita miehisiä ajanvietteitä. Girlpoweria taloon, kiitos!
   Onnimanni on jatkanut vaipattomuuttaan suht menestyksekkäästi paria vahinkoa lukuunottamatta, mutta toi isompi hätä... *huoh* Sen kanssa eletään vielä vaippakautta. Eilen tää kyllä tuli onnettomana mun luokse ja sanoi että Onni tahtoo potalle kakkaamaan, mutta eihän se onnistunut. Housut kyllä lemahtivat ja ajattelin, että paras kun laitan ne pesuun. Kunpa olisin tutkinut niitä tarkemmin. Viskasin ne vaan saunan eteisen lattialle, ja kun huomattavasti myöhemmin päivällä painelin hakemaan saunasta pesuvettä keittiön lattiaa varten, tajusin yhtäkkiä astuneeni johonkin liukkaaseen ja pehmeään... - Niin juuri, sitähän se, lahkeesta varmaankin tipahtanut silloin kun heitin ne pöksyt sinne. Ja meikä pesemään a) jalkaansa, b) saunan eteisen muovista mattoa jossa on vielä mukavasti reikiä niin että joka raosta pursusi, ja c) saunan eteisen lattiaa sen maton alta. Joista kohdan c) pesin erittäin runsaalla mäntysuopamäärällä mutta en huuhdellut tarpeeksi hyvin, niin että kun lopulta tämän episodin päätteeksi pääsin alkuperäiseen hommaani eli sen moppisangon täyttämiseen, niin enkö jumankek liukastunut siihen saippuaiseen lattiaan niin että lensin pyrstölleni ja sangollinen vettä loiskahti ympäriinsä. Kuten esimerkiksi minun housuilleni. Voitte kuulkaa uskoa, että siinä istuessani tunsin itseni jokseenkin kiitettävän typeräksi.
   Noh, tänään on puhtaina housut ja lattiat, joskin ympäri huushollia löytyy melkoinen valikoima Monsieur le Pepun leluja, sillä arvon nuori markiisi on ollut jokseenkin tympiintynyt ja ärtynyt pikkumies johtuen siitä, ettei nuhaisena ja pikkukuumeisena ole päässyt ulkoilemaan. Eipä tuohon säähän ole terveenäkään tehnyt mieli. On kai pakko laittaa lotto vetämään. Josko olis mahdollista voittaa sellainen muutaman tonnin voitto. Ei mikään supermälli, mutta sellanen että pääsis viikoksi tämän katraan kanssa reissuun jonnekin, missä lämmintä riittää. (Isäntä tokaisi tähän, että lämmitä sauna niin tulee halvaksi, mutta en minä nyt ihan sitäkään tarkoittanut...)
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

tiistai 2.6.09
Mä päihitin kuin päihitinkin sen pyykkivuoren. Mankeloin ja silitin kaiken ja siivosin vielä koko keittiön. Eihän tuohon nyt mennytkään kuin koko päivä... No joo, vähän pitkänpuoleisten paussien kanssa tosin...
   Onnimanniparalla on kauhia nuha ja yskä. Lääkärissäkin käytiin, mutta ei onneks mitään pahempaa tautia löytynyt. Yskänlääkettä saatiin, ja nyt sitten toivon, että ensi yönä tässä huushollissa voitais ehkä nukkua. Varmuutta tosin ei ole, sillä sen verran rankkaa takomista toi on. Ei ole kivaa, että pikkuisen loma alkaa sairastamisella, mutta minkäs teet.
   Mä en ole ehtinyt vilkaistakaan Larssonin romskua koko päivänä, kun sain päähäni, että noi pyykit on nyt hoidettaVA, tai ne lojuu tossa pakastimen päällä koko kesän. Merkillistä tämä kylläkin on. Oisko niin, että Larssonin kolmannessa ei olekaan samaa imua kuin kahdessa edellisessä? Vai enkö minä vaan vielä ole ehtinyt ihan tapahtumien ytimeen?
   Jumppakuminauhan sain tänään poikkikatki, kun aamulla läähätin vatsalihasliikkeiden parissa. Täytyy huomenna ehtiä ostamaan jostain uusi. Ja fillarilenkillä sai taas polkea kieli vyön alla, kun tuuli oli viedä melkein pään harteilta. Mistä tämä jatkuva tuuli oikein johtuu? Ilmastonmuutoksestako??? Minä muistan ajan, jolloin polkemisesta saattoi nauttia, kun joskus oli jopa tyyntä. Toisin on nyt. Vielä tähänkin aikaan, iltakymmeneltä, puut huojuvat tuulessa melkoisen reippaasti. Missä ovat tyvenet kesäillat?
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.

maanantai 1.6.09
Suunnistin aamulla vielä koululle niitten Italian Comenius-lentojen takia. Homma saatiin nyt hoidetuksi, mutta edelleen ihmettelen sitä, ettei kunnalta löydy luottokorttia vastaavien tilanteiden varalta. Nyt ei muuta kuin odottelemaan lokakuuta ja toivomaan, että muutoksia lentoihin ei tule, tai aikataulutuksemme pettävät. Mutta sitä minä en suostu kesällä fundeeraamaan sitten niin pätkääkään.
   Tänään sitten jo tuulikin sen verran, että tiesi fillarilenkillä fyysistä hommaa tekevänsä. Menomatka oli yhtä tuskaa. Sen verran viileästikin oli tuulevinaan, että heitin takahällärille köyttämäni isännän ruutupaidan päälleni jo ensimmäisen kilometrin jälkeen. Poljin nyt 18,5 km ja menomatkan vastatuulen takia siinä oli rutistusta tarpeeksi. Etenkin kun illalla lähdin vielä Pilates-tunnille. Kuntotorni myi edulliseen hintaan kesäksi kolmen kuukauden yhdistelmäkorttia, jolla voi rajattomasti käydä kaikissa ohjatuissa jumpissa + kuntosalin puolella, ja minä nyt sitten ostaa paukautin sellaisen. Ajattelin, että kävisin kaksi kertaa viikossa Gerdin kiinteytysjumpassa ja sitten vähän säitten mukaan siellä kuntsikan puolella. Tosin tarvitsen kuntosalissa kyllä perusteellisen ohjauksen ja perehdytyksen niihin vempeleisiin, sillä minähän olen jollain salilla käynyt alle 5 kertaa elämässäni ja sekin on tapahtunut vuonna papu ja nakki, joten piilokameralla voisi olla asiaa ensimmäisille kuntsikkatreeneilleni.
   Onnimanni on selviytynyt hienosti toisesta vaipattomasta päivästään: ei vahinkoja. Kysymyksen vain herättää se, miten ihmeessä saamme natiaisen myös tekemään sen isomman asian pottaan. Tämä kun yleensä suorittaa hurjan kakkajuoksun & -tanssin, joka huipentuu siihen että konttausasennosta takatassut potkaistaan kohti taivasta lähes käsiseisontaan, ja sieltä laskeudutaan taas takaisin niin että polvet kolisevat lattiaan. Toivomme hartaasti, että tähän jokin järjellinen ratkaisu ennen aikuisikää löytyisi, sillä saattaisi esim. avokonttorissa olla hämmentävä momentti, kun raavas mies säntäisi tuoliltaan ympäri huonetta ja erinäisten akrobatialiikkeiden saattelemana tyhjentäisi suolensa hakkaamalla polviaan lattiaan.
   Olen nyt kahden päivän aikana pessyt ja kuivattanut sellaisen määrän pyykkiä, ettei pyykkivuori tahdo oikein enää mahtua keittiön pakastimen ja yläkaappien väliin. Mutta kukahan sen silittäisi? Ilmoittautuuko vapaaehtoisia?
KOMMENTOI. Tai jos haluat vain lukea muiden kommentteja, tee se TÄSTÄ.





2009 toukokuu
2009 huhtikuu
2009 maaliskuu
2009 helmikuu
2009 tammikuu
2008 joulukuu
2008 marraskuu
2008 lokakuu
2008 syyskuu
2008 elokuu
2008 heinäkuu
2008 kesäkuu
2008 toukokuu
2008 maaliskuu-huhtikuu
2008 tammikuu-helmikuu
2007 joulukuu
2007 marraskuu
2007 syyskuu-lokakuu
2007 heinäkuu-elokuu
2007 huhtikuu-kesäkuu
2007 tammikuu-maaliskuu
2006 heinäkuu-joulukuu
2006 tammikuu-kesäkuu