Etusivulleni Valikkosivulle Lisää minusta Uskoni Kirja-arvosteluja Linkit
Vanha lahna
10.12.2012


Ennen matkaa vaivannut tauti teki oikein näyttävän comebackin. Jäin jo itsenäisyyspäivää edeltävänä keskiviikkona pois töistä kuumeen ja yskän takia, ja perjantaina raahauduin lopulta lääkäriin yskittyäni koko yön kaksinkerroin. Uusiutunut keuhkoputkentulehdus. Tällä hetkellä lojun petinpohjassa kuudetta päivää, napsin äärest väsyttävää antibioottikuuria (Doximycin tekee meikäläisestä joka kerta lähes yhtä selvää kuin niistä pöpöistä joita se karkoittaa), poden tylsyyttä ja tekemättömyyttä, kaipaan hölkkäpolulle ja jopa (!!!) töihin, tunnen oloni vanhaksi lahnaksi, näytän siltä ja pelkäänpä jopa haisevani siltä. Brilliant.



Kuvassa jotain piristävämpää kuin meikä: ruokatuliaisia Saksasta. Saimme koulusta kalenterin ja t-paidan lisäksi pullon saksalaista valkoviiniä, ja paikallisesta pienestä herkkushopista ostin pikkupullon mielenkiintoista mango-jalapeno-lime -likööriä. St.Wendelin teepuodista on peräisin kamomillatee, jota en yleensä mielelläni edes juo, mutta tätä suositeltiin flunssan oireita lievittämään, ja täytyy myöntää, että hunajalla terästettynä tämä on oikein hyvää. Joulustollenit ovat löytäneet tiensä jo meikäläisen vatsaan ja sitä kautta lantiolle, samoin Susannelta saamani jouluiset suklaa-kanelimantelit. Saarlandin sinappi on ostettu munkkien luomufarmin myymälästä. - Niin, ja vasemman kuvan joulukuusenpallot ovat Saarbrückenistä. Käsinpuhallettuja ja -maalattuja. Vain yksi oli mennyt säpäleiksi lentomatkan aikana. Pelkäsin paljon pahempaa, Raikulla kun ei laukkuja mitenkään hellävaroen käsitellä. (No, ei niitä oikeastaan yksikään lentoyhtiö silkkihansikkain käsittele, melkoista paiskomista.)



Koska minä en pysty tekemään yhtään reissua kuljettamatta mukanani kahta kiloa kosmetiikkaa ja ostamatta puolta kiloa lisää, niin tässä tämän alan ostokset. Olin just vannonut itselleni, että en ikinä enää osta mitään muita kuin Inglotin luomivärejä niiden ylivertaisen laadun takia, ja mitä teen heti, kun astun Douglasin ovesta sisälle? Kuolaan Nyxxin hyllyn edessä ja päädyn ostamaan paletin! No, Nyxx ei ole huono ostos sekään, ostin joskus pari talvea sitten paletteja oikein roppakaupalla jonkin nettikaupan alesta, ja hinta-laatusuhde on erinomainen. Ei yhtä hyvälaatuinen kuin Inglot, mutta ottaen huomioon, että kuvan paletti maksoi kymmenisen euroa, todellakin hintansa väärtti.
    Kynsilakka on Nicole Kardashianin OPIn kanssa tekemän yhteistyön sarjasta. En ollut nähnyt näitä Suomessa, siksi se päätyi ostoskoriini, mutta täytyy sanoa, että ihastuin siihen kovin käytettyäni sitä. Metallinen, mutta hillitty, valitsemani sävy oli hyvä.
    Etsin nudemeikin tekemiseen sopivaa tuotetta, joka antaisi vähän hehkua iholle ja jota voisi käyttää eri puolilla kasvoja, mutta joka ei kuitenkaan olisi liian shimmerinen eikä missään nimessä pikkujouluglitterinen. Sopiva nestemäinen tuote löytyi sekin Douglasilta. Ja lentokentän TaxFreessä sorruin vielä ostamaan Biothermin uutuuslinjan seerumin, josta on sanottava, että se on aivan tai-vaal-li-nen. SkinVivo -sarja ei mulle sopinut, mutta tämä on kuin tehty janoiselle ja pintakuivalle iholleni. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!



Harakka poimi mukaansa myös koruja, joista kelta- ja ruskeasävyiset ovat Orlayn, kaulaketju ja siniset korvikset St.Wendelin keskustan asusteputiikista ja vaaleanpunaiset Metzin joulumarkkinoilta. Siniseen koruun olen tykästynyt kovasti, mulla ei naismuistiin ole ollut sinisiä koruja.
    Jep. Luulen, että menen nyt keittämään jälleen kupillisen sitä kamomillateetä. Josko joskus vielä olisin siinä jamassa, että pääsisin sitten maistamaan tuota likööriäkin. Myöntäkää pois, että mangon, limen ja jalapenon yhdistelmä kuulostaa vähintäänkin eksoottiselta.
Kommentoi ja lue muiden kommentteja täältä.


Matkakuulumisia
1.12.2012



Pari viikkoa kestänyt blogihiljaisuus johtuu siitä, että valmistelin Comenius-matkaa Saksaan kolmen työkaverin ja kymmenen hengen oppilasryhmän kanssa. Veti aikataulu jälleen ikään kuin tiukille ennen lähtöä. - Mutta kivaa oli reissussa! Tämänkertaisessa projektissa meitä on neljä maata, eli Suomen lisäksi vanhat tuttavamme Saksa ja Italia, sekä uutena maana Irlanti. Ensi keväänä nämä partnerikoulumme edustajat saapuvat tänne Suomeen, ja paljon on saatava aikaiseksi oppilaiden kanssa jo sitä ennen, mutta totisesti, jos meille tulee puoliksikaan yhtä hauskaa kuin tämänkertaisessa kokouksessa, niin se on sen kaiken vaivan väärtti.
    Irkkuopettajat olivat niin vauhdikkaita tapauksia, että olin ihan suunniltani riemusta jo ensimmäisenä päivänä, kun heistä oli saapunut vasta kaksi paikalle. Loput kolme saapuivat jälkijunassa. Tai, no, tässä tapauksessa pikemminkin jälkilennolla. Saimme vierailla mm. Unescon maailmanperintökohteessa Völklinger Hüttessä eli entisessä terästehtaassa, Ranskan puolella Metzin kaupungissa ihastelemassa katedraalia ja joulumarkkinoita, St Wendelin paikallisella luomufarmilla, joka on munkkien omistama, ja Saarbrückenissä jälleen joulumarkkinoita ja kauppoja kiertelemässä.
    Itselleni reissun parasta antia oli tietenkin ystäväni Susannen tapaaminen. Susanne, joka tuhkapilvikeväänä majoitti ystävällisesti työkaverini Hannan ja minut luokseen, ja jonka apu paluumatkan järjestämisessä oli aivan korvaamatonta. Sielunsisko, jonka huumorintaju on sataprosenttisen pettämätön, ja jonka kernaasti olisin kuljettanut naapurikseni silloin kun tuo naapuritalo vielä oli myynnissä. Hänen piti tulla viime kesänä Suomeen, mutta isäni kuolema muutti suunnitelmamme. Toivottavasti ensi kesänä löytäisimme sopivan ajankohdan tapaamiselle joko täällä tai Saksassa. Tällä kertaa tietysti aika meni enimmäksi osaksi kokoustamiseen ja oppilaitten kaitsemiseen, mutta yhtenä päivänä onnistuimme livahtamaan yhteisille lounastreffeille. Mikään ei kuulkaa voita kunnon girltalkia!
    Onni oli selvästi ikävöinyt minua, sillä hän oli ihan haltioissaan, kun torstaiaamuna tajusi minun olevan taas kotona. Pikku-ukko ryömi syliini, halasi lujasti ja silitteli poskeani toistaen: "Oma kullannuppuseni!" - Awwww! Mä olin ihan sulaa vahaa!
    Tätäkin aamua Onni odotti kyllä kuin kuuta nousevaa: Saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun! Löysin pojan puoli kuudelta olohuoneesta kun kävin wc:ssä, telkkari oli auki, ja sälli oli kääriytynyt fleecehuopaan, nukahtanut selvästi istualleen ja kaatunut siitä sitten kumoon sohvalle kuorsaamaan. Sammutin telkun ja kannoin tenavan viereeni nukkumaan. Aamulla löysimme olkkarin ikkunan takaa tontun jälkiä ja kipitimme avaamaan kalenterit, ensin perinteisen suklaakalenterin ja sitten Saksasta tuomani tähdenmallisen adventtikalenterin, joka koostuu pienistä rasioista. Jokaisen sisällä on puinen jouluseimen hahmo.
    Matkaväsymys vaivaa edelleen, ja kaiken lisäksi ennen reissua iskenyt flunssa yrittää paluuta, mutta kaikesta on edelleen Hyvä Mieli.
Kommentoi ja lue muiden kommentteja täältä.


Site Meter
Bannerin kuvat www.weheartit.com
Tällä hetkellä luen:
Seuraamiani blogeja:
Huolenkantaja
Jenna K
Karkkipäivä
Malenami
Nettimartan pihapiiri
Ostolakossa
Periferialife, maalla
Run o' the Mill
Secret Wardrobe
Turun Tilda
Vihreän talon väki
Vilukissi
Yarnstorm
Merkitse Kutrin blogi suosikiksesi Blogilistalla
Blogiarkisto

2012 marraskuu
2012 elo-syyskuu
2012 elokuu
2012 heinäkuu
2012 kesäkuu
2012 toukokuu
2012 huhtikuu
2012 maaliskuu
2012 helmikuu
2012 tammikuu
2011 joulukuu
2011 marraskuu
2011 lokakuu
2011 syyskuu
2011 elokuu
2011 heinäkuu
2011 kesäkuu
2011 toukokuu
2011 maalis-huhtikuu
2011 tammi-helmikuu
2010 loka-joulukuu
2010 elo-syyskuu
2010 kesä-heinäkuu
2010 maalis-toukokuu
2010 tammi-helmikuu
2009 marras-joulukuu
2009 syys-lokakuu
2009 elokuu
2009 heinäkuu
2009 kesäkuu
2009 toukokuu
2009 huhtikuu
2009 maaliskuu
2009 helmikuu
2009 tammikuu
2008 joulukuu
2008 marraskuu
2008 lokakuu
2008 syyskuu
2008 elokuu
2008 heinäkuu
2008 kesäkuu
2008 toukokuu
2008 maalis-huhtikuu
2008 tammi-helmikuu
2007 joulukuu
2007 marraskuu
2007 syys-lokakuu
2007 heinä-elokuu
2007 huhti-kesäkuu
2007 tammi-maaliskuu
2006 heinä-joulukuu
2006 tammi-kesäkuu