Kuten tiedätte, minä en ole mikään himoleipuri. Ja jos joskus iskee henki päälle, silloin reseptin on viisainta olla helppo. Ei turhia mutkia. Joten raparperipiirakankin on oltava sellainen, että ainekset saa vain sekoittaa keskenään, ja hyvää tulee. Työkaverini toi opehuoneeseen kerran aivan jumalaista juustokakkua, jonka reseptin me kaikki halusimme, mutta kun näin, että sitä yhtä ja samaa kakkua piti paistaa uunissa kolmeen eri otteeseen, ja väsätä siinä välissä aina jotain uutta vaihetta, niin minun intoni lopahti siihen.

En kuollaksenikaan enää muista, mistä olen tämän reseptin aikanaan saanut, mutta veikkaisin nettiä ajalta kauan ennen kinuskikissoja ja muita alan valtiattaria. Ehkä jopa jostain nettikeskustelusta? Mene ja tiedä, mutta tässä tämä on, enkä omaksi ideakseni edes väitä.

3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl vanilliinisokeria
1 tl kardemummaa
2 dl sokeria
3-4 raparperin vartta
100g voisulaa
2 munaa
1,5 dl maitoa

Vuoka: pyöreä piirakkavuoka, halkaisija n.28 cm

Ohjeet: Pilko raparperi hienoksi. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja mausteet keskenään. Lisää sitten muut ainekset ja sekoita tasaiseksi taikinaksi puuhaarukalla. Kaada voideltuun vuokaan, tasoita. Paista 175-asteisessa uunissa alatasolla n.25-35 min.

Valmis piirakka ei ole yhtä esteettinen näky kuin paista-pohja-ensin-lisää-sitten-täyte -versiot, mutta maku on loistava.

Lämmin piirakka vaniljajäätelön kanssa maistui aurinkoisella terassilla kalusteiden öljyämisurakan jälkeen oikein hyvin.

Hyvää juhannusta kaikille, rakkaat lukijat!