Blogiin	Valikkosivulle	Aakkosellinen kirjahakemisto	Lukemani kirjat 2009
Lukemani kirjat 2008	Lukemani kirjat 2007	Lukemani kirjat 2005-2006

3.11.2010 Jari Salminen ja Pirita Heiskanen Taltuta kiire - Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön	Kotimainen ajanhallintaopas on tervetullut tulokas muuten niin amerikkalaisvaltaisille markkinoille. Tämä olikin selkeästi kirjoitettu, maanläheinen ja ajatuksia herättävä kirja. Omalta näkökohdaltani sitä vaivasi vain yksi suuri puute: Jälleen yksi bisnes- ja konttorimaailmaan suunnattu ajanahallintaopas, jonka opit ja ohjeet ovat vain hyvin minimaaliselta osin sovellettavissa opettajan umpihulluun ammattiin. Minun työssäni töiden rytmittäminen päivän aikana omaan tahtiin sopivaksi on mahdotonta, työ seuraa aivan väkisinkin kotiin, eikä lounas koulun meluisassa ruokalassa järkyttävässä kiireessä toimi ollenkaan rentouttavana hetkenä. Kustantajat, herätkää, me opettajat tarvitsemme ihan omat ajanhallintakikkamme!
1.11.2010 Mary Strachan Hiljaisuus soi h-mollissa	Gwenni on 12-vuotias tyttö, joka asuu pienessä walesilaiskylässä isosiskonsa Bethanin ja vanhempiensa kanssa. Hän on vakuuttunut siitä, että osaa lentää öisin, eikä hän muutenkaan kärsi mielikuvituksen puutteesta. - Syy, miksi äiti sättii ja moittii häntä alinomaa ja pelkää tyttärensä leimautuvan "oudoksi".    Tuttu arki suistuu raiteiltaan, kun naapurin mies katoaa ja löytyy myöhemmin hukkuneena. Gwenni päättää ryhtyä omiin tutkimuksiinsa, kun poliisi pidättää hänen mielestään vallan vääriä syyllisiä. Gwennin perhe tuntuukin olevan kuin tulivuori, joka on vain hiljaa kytenyt paikoillaan, ja tytön tutkimukset ja utelut saavat sen viimein purkautumaan. Jälki ei ole kaunista, mutta koskettavaa.    Strachanin romaani on kertakaikkisen upea, en osaa sanoa mitään mistä en olisi tässä kirjassa pitänyt. Henkilöt, juoni, tunnelma, itse tekstin sujuvuus, kaikki palaset ovat kohdallaan. Juuri tällaisten lukukokemusten toivossa tartun kirjastossa aina uusiin romaaneihin.
29.10.2010 Petri Tamminen Muita hyviä ominaisuuksia	Minähän en tunnetusti ole mikään kotimaisen kirjallisuuden suuri ystävä, mutta voi hyvä tavaton, että tämä kurkistus suomalaisen miehen sielunmaailmaan oli virkistävä kuin ukkoskuuro hellepäivän keskellä! Tamminen kertoo siekailematta, millaista on olla ujo ja estynyt ihminen, ja ennen kaikkea ujo ja estynyt mies tässä maassa. Syntyy sekä Suuria Ajatuksia että mieletöntä tragikomiikkaa. Minua ei jättänyt yksikään sivu kylmäksi, ja viimeisten kappaleiden Arvokkaasti-Älykkäästi-Rauhallisesti -tarinoiden kohdalla ulvoin naurusta jo ääneen. Tästä kirjasta ei voinut olla pitämättä.
27.10.2010 Jodi Thomas Rosa Leen salaisuudet	Pienen amerikkalaiskaupungin pormestari on asettanut toimikunnan päättämään siitä, mitä tapahtuu kuolleen erakon talolle. Säilytetäänkö kaupungin suurena hyväntekijänä tunnetun miehen talo, jossa hänen erakoitunut tyttärensä on asunut viime vuosikymmenet, vai hyväksytäänkö jonkin öljy-yhtiön tarjous niin että paikalle päästäisiin suorittamaan porauksia.    Toimikunnan jäsenistä historioitsija Sidney on saanut selvillä mielenkiintoisia johtolankoja Altmanin taloa asuttaneen Rosa Leen elämästä. Joku tai jotkut eivät kuitenkaan katso suopein silmin näiden asioiden saattamista päivänvaloon, sillä toimikunnan jäsenet saavat osakseen aika hurjiakin uhkauksia siitä, että asioiden pitäisi antaa olla ja talo pitäisi purkaa. Arvaatteko, annetaanko asioiden olla?    Kirja kuuluu kevyeen viihderomskugenreeseen, mutta on aika hyvällä maulla kirjoitettu. Romanttiset kuviot lukija kyllä arvaa jo kaukaa, mutta kirjailija ei sorru ihan kaikkein halvimpiin temppuihin, ja itse pääjuoni tarjoaa sentään ihan pari oikeaakin ylläriä. Thomasin teksti on sujuvaa ja miellyttävää, ja tässä kirjassa päätepysäkkiä tärkeämmältä tuntuukin itse matka sinne. Ja sehän sujuu jouhean leppoisasti.
25.10.2010 Jennifer Lee Carrell Shakespearen salaisuus	Shakespeareen erikoistunut kirjallisuustutkija Kate Stanley on Lontoon Globessa ohjaamassa Hamlet-näytelmää, kun tutkijakollega rapakon takaa tulee tapaamaan häntä ja jättää hänen käsiinsä arvoituksellisen paketin. Vielä samana päivänä Globe syttyy palamaan ja kollega löydetään kuolleena. Tästä saa alkunsa niin vauhdikas tapahtumasarja, että lukija saa pitää tuolin käsinojasta kiinni jos haluaa pysyä kyydissä.    Shakespearea otollisempaa aihetta salaisuuksille, salaliittoteorioille ja muulle hämärähommalle tuskin voisi löytää. Tutkijat ovat vuosikausia kiistelleet ihan in real life siitä, onko Shakespeare itse kirjoittanut teoksensä, onko nimen takana oikeasti joku toinen kirjoittaja, vai kätkeytyykö nimen varjoon kokonainen liuta kirjoittajia. Carrell hyödyntää koko repertuaaria kiitettävällä perehtyneisyydellä, ja onnistuu imaisemaan lukijan mukaansa siitäkin huolimatta, että lukija yrittää räpiköidä vastaan ja vinkua "Mutta kun Dan Brown teki tämän Da Vinci -koodissaan jo ekaksi". Silti mennään ja lujaa.    Voi olla, että olisin antanut kirjalle viisikin tähteä, ellei davincikoodimaisuus olisi nakottanut takaraivossa (ei, juonet eivät yhtene, mutta merkkejä tulkitaan ja eri puolilla maailmaa lennellään). Carrell kuitenkin ansaitsee Suuren Kunniamaininnan siitä, että tosin kuin Brown, hän ei yritä esittää kirjaansa faktana, vaan omistaa jopa kirjan lopussa kymmenen sivua sen selvittämiseen, mikä kirjassa perustuu tosiasioihin ja mikä on taas hänen omaa keksintöään. Hatunnosto ja papukaijamerkki siitä! (Buuuuuuuu, Dan Brown, näin reiluun peliin sinä et kyennyt!)
24.10.2010 Annakaisa Iivari juhannus italialaiseen tapaan	Perfektionismiin pyrkivä Kristiina on tottunut siihen, että toimii oman onnensa seppänä ja järjestää elämänsä siihen malliin, että itseä miellyttää ja ulospäin näyttää hyvältä. Muutto hienostolähiöön poikii vielä uusia tuttavuuksia, joihin paljastuu kuuluvan myös nuoruudenrakastettu nykyisine vaimoineen. Tuttavaperheiden kesken syntyy ajatus lähteä kesäloman viettoon Italiaan, vuokrata sieltä huvila ja viettää ikimuistoinen juhannus.    Kristiina paneutuu tulevan matkan järjestämiseen koko perfektionistin energiallaan. Hänellä on tarkka näkemys siitä, millaisia aterioita syödään, millaisia iltoja vietetään ja millaisissa tunnelmissa Italian kulttuurista nautiskellaan. Ennen kaikkea hän haluaa itse toimia kaiken Primus Motorina ja keskipisteenä ja saada ihailua ja kiitosta niin organisaatiokyvyistään kuin ruuanlaitostaan ja tietämyksestään. Elämä kuitenkin ottaa ohjat omiin käsiinsä, eikä italialaisloma sujukaan Kristiinan käsikirjoituksen mukaan.    Tässä asetelmassa olisi aineksia vaikka kuinka herkulliseen lopputulokseen, mutta jotenkin stoori lässähtää ihan samalla tavalla kuin päähenkilön suunnitelmat romaanin kuluessa. En osaa edes sanoa, mistä kiikastaa. Ehkä siitä, mistä Kristiinallakin: liikaa ennakko-odotuksia, sekä kirjan takakannen teksti että lumoava kansikuva antoivat odottaa jotakin paljon enemmän. Vai onko vika siinä, että kotimaisten kirjailijoiden perisuomalainen tapa käsitellä asioita harvemmin vain iskee minuun? Kun ajattelen toista italialaislomaa, joka ei sujunutkaan ihan odotetulla tavalla, E.M.Forsterin "A Room With A View", tämä Iivarin teos kutistuu pieneksi variksenpojaksi upean joutsenen rinnalla.
20.10.2010 Siri Hustved Lumous	Romaani kertoo Lilystä, joka työskentelee pikkukaupungin lounasbaarissa tarjoilijana, mutta unelmoi näyttelijän ammatista ja osallistuu harrastelijateatterin "Kesäyön unelman" toteutukseen. Naapurihuoneiston eläkeikäinen Mabel auttaa Lilyä perehtymään näyttelemiseen, mutta Lilyn ajatukset saavat aivan uuden kiinnekohdan, kun vastapäiseen taloon muuttaa salaperäinen taidemaalari. Mitä enemmän Lily miestä salaa seuraa ja pähkäilee, sitä enemmän hän tämän persoonasta lumoutuu, ja lopulta suhde miehen kanssa on suorastaan väistämätön.    Samaan aikaan kun Lily on lumoutunut taidemaalaristaan, paikkakunnan änkyttävä kylähullu lumoutuu Lilystä. Tämä juonikuvio tihenee ja tiivistyy yhä enemmän kirjan loppua kohden, ja saa sen verran trillerimäisiä, jopa kauhuleffamaisia piirteitä, että homma menee jo vähän överiksi.    Pikkukaupunki on täynnä omituisia henkilöhahmoja ja menneisyyden juoruja, ja jotenkin tuntuu siltä, että aineksia kirjassa on vähän liikaakin, vähempi olisi riittänyt, eikä Hustved kunnolla osaa edes tarttua kaikkiin kehittämiinsä langanpäihin. Huonoksi kirjaa ei voi sanoa, mutta en pitänyt siitä niin paljon kuin "Amerikkalaisesta elegiasta", ja hiukan lopussa jäi vaivaamaan juuri keskeneräisyyden tunne.
17.9.2010 Marsha Mehran Lumoavien mausteiden kahvila	Sisarukset Marjan, Bahar ja Layla pakenevat Iranin vallankumousta pieneen, irlantilaiseen Ballinacroaghin kylään ja avaavat kylänraitille lounaskahvilan. Itämaiset tuoksut ja aromit sekä houkuttavat että ärsyttävät kylän väkeä, joissa riittää erikoisia henkilöhahmoja laidasta laitaan. Kauniit sisarukset eksoottisine keitoksineen herättävät vähintäänkin ällistystä, ja eräällä kylän silmäätekevistä on ollut aivan omat suunnitelmansa naisten vuokraaman liikehuoneiston varalle.     Problematiikkaa siis riittää, eikä muukalaisvihaltakaan vältytä, mutta Mehran luotsaa tarinansa taitavin ottein huumorin ja mystiikan voimalla kaikkien karikoiden läpi. Romaani ei jää pelkäksi kepeäksi viihteeksi, sillä kirjassa avatuu myös näkymiä Iranin vallankumoukseen ja sen sydäntäraastaviin seurauksiin. Ainakin itselleni, poliittisille uutisille haukottelevalle airheadille, tämä oli pysäyttävä näkökulma.    Mielenkiintoinen yksityiskohta kirjassa on jokaisen luvun aloittavat reseptit. Niitä sormet syyhyäisivät päästä kokeilemaan, kun vain kaikki erikoiset mausteet olisivat saatavilla.
10.9.2010 Siri Hustved Amerikkalainen elegia	Kirja kertoo newyorkilaispsykiatrista ja hänen sisarestaan, jotka molemmat joutuvat selvittämään menneisyyden salaisuuksia isänsä kuoleman jälkeen. Tapahtumat keskittyvät sisarusparista enemmän Erikin, psykiatrin, elämään, ja hänen hämmennykseensä menneisyyden (isän jäämistöstä löytynyt kysymyksiä herättävä kirje) ja nykyisyyden (kaunis alivuokralainen ja hänen taustansa) ristiaallokossa.    Siri Hustvedia ei ole turhaan hehkutettu. Kirja on lukuelämys, joka vie lukijan mukanaan aivan täydellisesti, ja osittain romaanista löytyy myös hyvän trillerin piirteitä. Hustved ei kuitenkaan tässä ammu yli eikä sorru jännitysromaanien latteuksiin, mutta ei toisaalta myöskään jätä lukijaa loppupeleissä täysin ymmälleen kuten miehensä Paul Auster usein tekee. Hustvedin kielenkäyttö on ällistyttävän taitavaa, harvoin lukee tekstiä, jossa jokin yksittäinen lause saattaa tekstin keskeltä hypätä silmille vain sen takia, että se on niin täydellinen.
2.9.2010 Sophie Kinsella Muistatko minut?	Ystävättäreni lainasi tämän kirjan minulle jo iäisyys sitten englanninkielisenä, mutta vaikka kuinka monesti yritin aloittaa lukemisen, jokin tökki aina. Lopulta kirja oli ehtinyt ilmestyä jo suomeksikin, ja lainasin äidinkielisen version siinä toivossa, että lukeminen viimein ottaisi tulta alleen. Vaan kun ei ottanut. Aloitin suomenkielisenkin version kolmeen kertaan, ennen kuin sain koko tarinan luetuksi, enkä silloinkaan kyllä kirjaa ahminut.    En todellakaan tiedä, missä menee vikaan. Perusasetelma on suorastaan herkullinen: Lexi Smart on tavallinen konttorityötä tekevä nuori nainen, joka etsii sopivaa poikaystävää ja bailailee työkaveriensa kanssa. Kun hän herää sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen, hänelle selviääkin, että hänellä on täydellinen muistinmenetys, eikä hän muista viimeksi kuluneista kolmesta vuodesta mitään. Pala palalta hänelle selviää, että hänelle on kolmessa vuodessa siunaantunut unelmalta vaikuttava elämä; hän on naimisissa upporikkaan, komean miehen kanssa, hän itse on säihkyvän näköinen kuntoilukuurien ja hoitojen jäljiltä, kotina on järjettömän upea loft-asunto ja duunikaan ei ole enää sitä mitä ennen. Pala palalta tämä unelma alkaa myös särkyä, sillä pikkuhiljaa paljastuu, että entiset ystävät eivät enää ole hänen ystäviään, eikä hän tunnu tietävän miehestäänkään mitään. Lexin matka muistinmenetyksestä kohti todellisuutta antaisi Kinsellalle kaikki avaimet täyden napakympin kirjoittamiseen.    Jokin vain mättää, stoori ei pääse täyteen lentoon vaan jää pyristelemään kiitoradalle. Kirja on pääntyhjäyslukemiseksi ihan ok-kategorian kamaa, mutta Kinsellalta olisin odottanut paljon enemmän. Voi Sophie, minkä teit.
25.8.2010 Tong Cuong Valérie Pariisissa, sattumalta	Kirja kertoo viidestä pariisilaisesta, joiden päivä muuttuu yllättävästi vain sen takia, että he osuvat samaan paikkaan samaan aikaan. Jokaisella on oma tarinansa ja taustansa, ja kirjailija kutoo kaiken taitavasti limittäin ja lomittain. Kun sattumuksien päivä on ohi, jokaisen viiden henkilön elämä on muuttunut ratkaisevasti - ja ainoastaan positiivisempaan suuntaan.    Valérien romaani on aivan mieletön hyväntuulenpläjäys! Jos kaipaat jotakin nopealukuista ja hyvää mieltä tuottavaa lukemista, niin tässä on käsiisi aivan täydellinen napakymppi. Jään innokkaana odottamaan, mitä muuta tämä kirjailija tulevaisuudessa tuottaa.
20.8.2010 Thomas Glavinic Toiveet jotka toteutuvat	Romaanin päähenkilö on Jonas, joka elää kaksoiselämää. Hänellä on vaimo ja kaksi lasta, mutta myös rakastajatar. Jälkimmäinen elämä alkaa tuntua Jonaksesta yhä houkuttelevammalta ja edellinen taas yhä raskaammalta. Ja sitten, eräänä päivänä, Jonaksen viereen puistossa istuutuu mies, joka tuntuu tietävän Jonaksesta asioita joita kukaan ventovieras ei voi tietää. Mies kysyy Jonaksen kolmea toivetta kuin jokin sadun haltijakummi. Jonas pitää juttua vitsinä, mutta kertoo toiveensa. Ja eipä aikaakaan, kun hänen elämässään alkaa tapahtua hurjia asoita, jotka merkillisellä tavalla liittyvät hänen esittämiinsä toiveisiin. Itse asiassa toiveet alkavat elää suorastaan omaa elämäänsä, on kuin Jonas ei itsekään tietäisi mitä kaikkea hän alitajunnassaan toivookaan.    Odotin kirjalta jonkinlaista veikeää lähestymistapaa aiheeseen, mutta kirja on kaikkea muuta kuin veikeä. Yllättävä, erikoinen, vaikeakin, yleissävyltään synkkä. En pitänyt tästä, mutta ei tämä huonokaan ollut. Aiheen käsittely oli ehkä vain niin erilainen kuin olin odottanut, että jäin vähän ällikällä raapimaan päätäni. Ehkä se oli kirjoittajan tarkoituskin.
9.8.2010 Gretchen Rubin The Happiness Project; Or, Why I Spent a Year Trying to Sing in the Morning, Clean My Closets, Fight Right, Read Aristotle and Generally Have More Fun	Gretchen Rubin ryhtyi vuoden tietoiseen projektiin oman onnellisuutensa lisäämiseksi. Joka kuukaudelle hän otti oman teemansa, kuten ystävät, parisuhteen, terveyden jne. ja piti koko vuoden ajan blogia kokeilemistaan asioista, niiden seuraamuksista ja omista tuntemuksistaan.    Koska Rubin ei ole kuka tahansa mattimeikäläinen vaan ammattikirjoittaja, teksti on nasevaa, miellyttävää ja sujuvaa. Rubinin kyky laittaa itsensä niin täysin likoon tämän projektin tiimoilla on ihailtavaa. Vaikka Rubin mielestäni missaa sen kaikkein tärkeimmän (henkilökohtaisen Jumala-suhteen), kirja on silti erittäin inspiroiva ja ajatuksia herättävä. Suosittelen tätä molemmat peukut pystyssä!
27.7.2010 Garth Stein Tiellä pysymisen taito	Enzo on sekarotuinen koira, joka rakastaa isäntäänsä Dennyä yli kaiken ja uskoo jonakin päivänä syntyvänsä uudelleen ihmiseksi. Enzo elää täysin siemauksin kaikessa isäntänsä mukana, olipa sitten kyse tämän autourheiluharrastuksesta tai perheen perustamisesta. Kun Dennyn vaimo sairastuu vakavasti, koko perheen elämä järkkyy. Denny joutuu pitkään ja uuvuttavaan taistelu oikeudestaan omaan lapseensa, mutta Enzo on tässäkin prosessissa uskollisesti isäntänsä rinnalla ja osoittaa sen kaikin tavoin miten vain koira voi - ellei muu auta, on paskottava vihollisen kalleimmalle matolle.    Koiranäkökulma on ihan veikeä keksintö, ja se toimii kiitettävän hyvin. Olen silti sitä mieltä, että Mark Barrowcliffe on vanginnut koiran sielun vielä paremmin ja riemukkaammin romaanissaan "Lucky Dog". Steinin kirja on kuitenkin viihdyttävää ja koskettavaa luettavaa, lukemisen arvoinen kokemus.
21.7.2010 F. Scott Fitzgerald The Great Gatsby	Fitzgeraldin klassikkoromaani kertoo nuoren Nick Carrawayn silmin tämän upporikkaan naapurin, Mr Gatsbyn, tarinan. Gatsby on miljonääri, jonka menneisyydestä huhutaan toinen toistaan villimpiä tarinoita, mutta vain Nick saa tietää Gatsbyn toivottomasta rakkaudesta Nickin serkkua Daisyä kohtaan. Romaani on tyrmistyttävä kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei suostu päästämään irti menneestä ja rakentaa elämänsä yhden kortin varaan; Daisyn, joka Gatsbyn mielessä ei edes ole realistinen nykyhetken Daisy, vaan muistojen ja mielikuvien Daisy. Lopputulos on niin lohduton kuin saattaa kuvitellakin.    Fitzgeraldin kauniina soljuva kieli ja Daisyn henkilöhahmon lumovoima kietovat lukijan jazzaikakauden viimeisten sointujen syleilyyn.
18.7.2010 Linda Olsson Laulaisin sinulle lempeitä lauluja	Olssonin esikoisteosta on hehkutettu joka puolella, ja siksi minulle se oli, no, ei ehkä pettymys, mutta jotain joka ei kuitenkaan yltänyt ihan kaiken ylistyksen tasolle. Kirja kertoo Veronikasta, joka muuttaa syrjäiselle maaseudulle kirjoittamaan kirjaa luonnon rauhaan, ja hänen naapuristaan Astridista, kylän erakosta. Naiset ystävystyvät ja uskoutuvat toisilleen elämänsä suurista käännekohdista.    Kirja ON vavahduttava, kaunis ja koskettava, mutta jotenkin minua kaiversi ikävä sivumaku siitä, että onko tässä nyt kahden naisen kisa siitä, kummalla on kurjempaa. Tai että onko kirjailijan ollut pakko mahduttaa kaikki ajateltavissa olevat tragediat kahden hahmon elämään. En tiedä, häiritsikö ajatus ketään muuta lukijaa, mutta minua se nakersi sen verran, että annan vain kolme tähteä neljän asemesta.
16.7.2010 Anna Gavalda Lohduttaja	Arkkitehti Charles elää puisevan rutiininomaista arkea puisevan rutiininomaisessa avioliitossa. Kun hän saa lapsuudenystävältään viestin tämän äidin kuolemasta, muistot tulvivat rytinällä mieleen, eikä Charles saa rauhaa, ennen kuin on tavannut ystävänsä ja yrittänyt paikata menneitä. Matkaltaan hän löytääkin jotain vallan muuta, eikä elämä ole enää entisensä.    Tarina itsessään on hieno, mutta minua ärsytti Gavaldan ihme henkiminen ja hönkiminen, joilla muistoihin palattiin, tai pikemminkin yritettiin palata, sillä ajatukset ja muistot olivat yhtä katkonaista änkyttämistä. Vasta kirjan puolenvälin paikkeilla päästiin kunnolla vauhtiin. En yhtään epäile sitä, etteikö tarinan sirpalemaisuus olisi harkittu tyylikeino, mutta minua se sapetti. Teki mieli huutaa kirjailijalle, että kakaise nyt jo se asia sieltä ulos ja lakkaa ötkyttelemästä! - Gavaldan kuvaus Ranskan maaseudulta kompensoi paljon, sen varjolla jaksoin antaa jo osin anteeksikin tuon henkähönkäilyn.
10.7.2010 Jill Mansell Take A Chance On Me	Jos chick-lit -genree on poikinut paljon hyviä viihderomskuja, niin on kyllä huonojakin. Tämä kallistuu valitettavasti sinne huonompien puolelle. Jos kirjan loppuratkaisun tietää jo ensimmäisen luvun luettuaan, ei se hyvää tiedä. Vaikeuksia on jokaisella henkilöhahmolla, mutta kas, yllätys-yllätys, lopussa odottaa häpi end.
30.6.2010 A.S.Byatt The Children's Book	Byattin tiiliskivimäinen romaani kertoo kolmen perheen kohtaloista alkaen viktoriaanisesta ajasta ja päättyen ensimmäiseen maailmansotaan. Perheet eivät edusta aivan tavallista mattimeikäläistä, sillä kaksi näistä on taiteilijatalouksia, joiden ihmissuhteet ovat lievästi ilmaistuna monimutkaisia. Lukija tutustutetaan kirjailijoiden, filosofien, sosialistien, fabianistien, anarkistien, suffragettien ja taiteilijoiden maailmaan, mutta myös maailmanhistorian merkittäviin tapahtumiin ja naisen aseman muutokseen vuosisadan vaihteessa.    Byatt on taitava sanankäyttäjä, jonka kieli on soljuvaa ja luo parhaimmillaan satujen ja myyttien tarumaailman elävänä lukijan silmien eteen. Kirjasta jäi kuitenkin puuttumaan Se Jokin, joka olisi tuonut tälle teokselle sen neljännen tähden. Ihmettelin pitkään, mikä on tämän teoksen punainen lanka, ja kun se lopulta löytyi, se oli hyvin synkänsävyinen. Viktorian ajan huolettomat luonnonlapset menettivät viattomuutensa maailman melskeissä, kuka milläkin tavalla, osa antamalla henkensä.
22.6.2010 Jonathan Tropper Kuinka lähestyä leskimiestä	Doug Parker jää leskeksi 29-vuotiaana ja viettää päiviään surkeana ja onnettomana kännihuurujen keskellä. Vaimovainaan edellisestä avioliitosta oleva teini-ikäinen poika aiheuttaa päänvaivaa, eikä tilannetta helpota naapurin hehkeä rouvakaan, joka on innokas tarjoamaan lihamureketta ja muutakin lohtua nuorelle leskelle. Dougin kaksoissisko Claire päättää kuitenkin, että veli on saatava takaisin elämään murheensa keskeltä ja ottaa asiakseen myös toimia tässä asiassa, vaikka hänen omakin elämänsä on jokseenkin sekaisin. Omat kuvionsa aiheuttavat myös Dougin ja Clairen pikkusiskon lähestyvät häät.    Tropper osaa kuvata surua aidosti, mutta sortumatta kosiskelemaan lukijalta kyyneleitä, sillä jokaisella Dougin synkällä pilvellä on huumorin hopeareunus. Lukija huomaa höröttelevänsä ääneen Dougin ajatuksille, hullulle perheelle ja ällistyttävän noloille tilanteille. Tämä kirja oli synkästä aiheestaan raikas tuulahdus, yllättävä, ilahduttava, virkistävä!
12.6.2010 Muriel Barbery Siilin eleganssi	Ranskalaisen hienostotalon ovenvartija Renée Michel elää kaksoiselämää: talon asukkaat näkevät yksinkertaisesti ja tavanomaisesti elävän portinvartijarouvan. Yksityisyydessään Renée lukee maailmankirjallisuutta, filosofiaa, tieteitä, ja on sivistänyt itseään omin päin enemmän kuin moni talon asukkaista kouluissaan. Samassa talossa asuu älykäs ja elämäänsä kyllästynyt Paloma-tyttö, joka on päättänyt tehdä tulevana 13-vuotispäivänään itsemurhan. Molempien elämä saa kuitenkin uusia käänteitä, kun taloon muuttaa ystävällinen ja sivistynyt japanilaisherra, joka oivaltaa heti, että molempien naisten piikkien alla piilee kimpale kultaa.    Barberyn romaani alkaa verkkaisen vaatimattomalla tavalla ja hämää aivan samoin kuin portinvartijarouva Renéekin: ensi katsomalta tylsä, mutta kun jaksaa katsoa vähän eteenpäin, löytääkin todellisen aarteen. Tässä kirjassa oli jotakin todella sykähdyttävää ja inspiroivaa.
6.6.2010 Nick Hornby Juliet, Naked	Annie ja Duncan ovat olleet yhdessä viidentoista vuoden ajan. Tai pikemminkin Annie, Duncan ja Tucker Crowe, joista viimeksi mainittu on yhdysvaltalainen muusikko, jota pieni piiri jaksaa muistella, analysoida ja palvoa, vaikka tämän ura on ollut katkolla jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Duncan kuuluu Crowen kiihkeimpiin ihailijoihin ja pyörittää muusikon kunniaksi rustattua nettisivustoa. Kun Crowen vanhoista materiaaleista julkaistaan uusi CD, Annie kirjoittaa sivustolle oman, varsin nöyristelemättömän, arvostelunsa kyseisestä levystä. Tämän johdosta aito ja oikea Tucker Crowe ottaa Annieen yhteyttä sähköpostitse, ja sähköinen kirjeenvaihto Duncanin jumaloiman artistin kanssa alkaa samaan aikaan, kun Duncan löytää itselleen uuden naisen. - Jos tämä olisi amerikkalaisen kirjoittama kirja, tietäisimme, miten homma tästä etenee, mutta koska kyseessä on Hornby, mitään ei voi tietää etukäteen.    Kirjan takakansi ylistää Hornbyn uutuutta taivaisiin, mutta minuun tämä ei tehnyt mitään järisyttävää vaikutusta. Voisin kuvitella, että jos kirjasta tehtäisiin elokuvakäsikirjoitus ja homma annettaisiin brittiläisten leffantekijöiden käsiin, tästä syntyisi mehevä elokuva. Minun epäbrittiläinen mielikuvitukseni ei vain yksinkertaisesti riitä luomaan henkilöhahmoista ja tapahtumista niin meheviä kuin mitä ne kunnon elokuvassa saattaisivat olla. Hatunnosto silti Hornbylle, joka välttelee ennalta-arvattavuuden karikot omintakeisella tyylillään.
16.5.2010 Jane Stanton Hitchcock Kohtalokas ystävyys	Reven Lynch on antiikkikauppias, joka sukeltelee keskellä Washingtonin suihkuseurapiirejä. Kun paikallinen sarjamurhaaja nitistää yhden uhreistaan Lynchin kaupan lähistöllä sijaitsevassa puistossa ja poliisi haluaa hänestä itselleen informantin, Lynch joutuu keskelle vähintäänkin epätavallisia tapahtumia. Tilannetta ei mitenkään auta se, että Washingtonin silmäätekevät joutuvat yksi toisensa jälkeen uuden raharikkaan tulokkaan pauloihin, joka viettelee myös Lynchin parhaan ystävättären, Violetin, miehen. - Mutta eipä ole Violetkaan ihan sitä miltä näyttää.    Jane Stanton Hitchcockin jännäreiden vahvuus on siinä, että itse jännäriteema on vähän kuin kakkososassa koko stoorissa. Ihmissuhteet ja henkilökuvaus ottavat ykköspaikan, viihdyttävyys kakkospallin ja vasta kolmantena tulee jännitystarina. Sopii mainiosti minulle, joka en perinteisiä dekkareita jaksa kahta sivua pitemmälle. Tämä ei ollut Stanton Hitchcockin paras teos, mutta silti taattua tavaraa.
25.4.2010 Joyce Carol Oates Haudankaivajan tytär	Rebecca Schwartin vanhemmat pakenevat toisen maailmansodan jaloista natsi-Saksasta Yhdysvaltoihin. Rebecca syntyy laivalla matkan aikana. Perhe asettuu asumaan pikkukaupunkiin, josta isä saa työtä haudankaivajana. Äiti vaipuu jonnekin masennuksen syövereihin, isä puolestaan ruokkii omaa psykoottisuuttaan jatkuvalla epäluulolla kaupunkilaisia kohtaan. Rebeccan isoveljet karkaavat ahdistavasta kodista omille teilleen, ja tulee päivä, jolloin Rebeccankin on jätettävä kaikki vanha taakseen.    Luulisi, että pääsy kodin sairaasta ilmapiiristä pois olisi pääsylippu onnellisempaan elämään, mutta Rebeccan tie ei ole ruusuinen. Hän ajautuu parisuhteeseen väkivaltaisen rikollisen kanssa, ja joutuu pakenemaan tätäkin suojellakseen lastaan ja itseään. Lopulta hän kuitenkin löytää paikkansa tässä maailmassa. - Vai löytääkö sittenkään? Lukija jää jonkinasteisen epävarmuuden valtaan sen suhteen, pääseekö Rebecca lopultakaan sinuiksi itsensä kanssa.    Oatesin tarina on synkkä ja raskas, mutta sen verran se kuitenkin koukuttaa, että on pakko saada tietää, mitä Rebeccalle loppujen lopuksi tapahtuu. Ainakin minua vaivasi lukiessa oudon ristiriitaiset fiilikset: olisin halunnut kirjan jo loppuvan, mutten voinut sitä keskenkään jättää.
28.3.2010 Eve Hietamies Yösyöttö	Antti Pasasen maailma kääntyy ylösalaisin esikoisen syntyessä. Eikö meillä kaikilla sitten? - Ei yhtä täydellisen ylösalaisin, sillä Pasasen vaimo sairastuu synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja psykoosiin, ja mies jää kahden vastasyntyneen lapsen kanssa. Siinä tulee eteen pulmatilanne jos toinenkin, joista kyllä selvitään, mutta kun leikkipuiston naisporukka jää siihen käsitykseen, että lapsen äiti on kuollut ja Pasanen on nuori leskimies, niin siinä onkin sitten jo sotku joka vaatii selviytymiseltä vähän enemmän.    Hietamies on kirjoittanut rankasta aiheesta viihdyttävän kirjan, joka viihdearvonsa lisäksi myös koskettaa ja liikuttaa. Kannattaa ehdottomasti lukea!
28.3.2010 Mark Haddon The Curious Incident of the Dog in the Night-Time	Christopher on viisitoistavuotias poika, joka sairastaa Aspergerin syndroomaa. Hän käy erityiskoulua ja asuu yhdessä isänsä kanssa. Kun naapurin koira tapetaan julmasti hangolla, Christopher alkaa tutkia asiaa salapoliisin tavoin ja käynnistää tietämättään tapahtumasarjan, joka johtaakin vallan toisenlaisten salaisuuksien paljastumiseen kuin mitä olisi odottanut. Kun totuus tulee päivänvaloon, Chritopherin ja hänen läheistensä elämä muuttuu kokonaan.    Haddon pystyy ällistyttävällä tavalla kuvailemaan maailmaa ja tapahtumia Asperger-potilaan näkökulmasta. On kuin kirjailija olisi pystynyt asettumaan toisen ihmisen mielen sisään. Amazing!
26.3.2010 Hanna Tuuri Irlantilainen aamiainen - kertomuksia vihreältä saarelta	Kirjoittaja on suomalaisnainen, joka muuttaa asumaan Irlannin luoteisosassa sijaitsevaan Mayon maakuntaan. Kulttuurien törmäykseltä ei voi välttyä, vaikka Tuuri suhtautuukin näihin törmäyksiin lähinnä lempeällä uteliaisuudella. Kirjan tahti on raukean verkkainen, jopa siinä määrin, että ainakin itse kaipasin vähän lisää vauhtia ja tapahtumia. Muutamia tosi herkullisia kohtia kirjaan kuitenkin sisältyy, kuten Tuurin vierailu paikallisella hammaslääkärillä, joka ei pystynyt tekemään lohjenneelle hampaalle juurikaan mitään, mutta oli pakahtua onnesta saadessaan kurkistaa suuhun, jota ovat hoitaneet "hammaslääketieteen huippuosaajat", skandinaaviset hammaslääkärit. Tai tiesittekö, että boikotit ovat saaneet nimensä irlantilaiskapteeni Charles Boycottista?
18.3.2010 Patricia Wood Onnenpoika	Perry O.Crandall on 32-vuotias, hänen älykkyysosamääränsä on 76, hän asuu mumminsa kanssa ja on tyytyväinen elämäänsä. Mummi on viisas nainen, joka opettaa Perrylle kaiken mitä pitää tietää selvitäkseen maailmassa. Kun mummi kuolee, Perryn tukena ovat ystävät Keith ja Gary, joista jälkimmäinen on myös hänen työnantajansa, mutta Perryn äiti tai veljet eivät ole häntä kiinnostuneet auttamaan. Eivät ennen kuin Perry voittaa 12 miljoonaa dollaria Washingtonin osavaltion lotossa. Sen jälkeen Keithillä ja Garyllä on itse asiassa entistä enemmän työtä Perryn auttamisessa, sillä sukulaiset kovin mielellään pitäisivät huolta Perryn voittorahoista.    Tämä kirja riemastuttaa, naurattaa ja koskettaa. Perryn ja hänen mumminsa, joka seuraa neuvovina ääninä Perryä vielä kuolemansa jälkeenkin, tapa katsella elämää on niin suoraan totuuden ytimeen osuva, ettei voi muuta kuin nauraa ääneen ja melkein itkeä samaan hengenvetoon. Se on varmaa, että luen "Onnenpojan" vielä uudelleenkin, kertalukeminen ei näin hyvälle kirjalle riitä.
17.3.2010 Stephen Fry The Stars' Tennis Balls	Jeeves-hahmostaan tunnettu näyttelijä Stephen Fry kunnostautuu myös kirjoittamisen saralla. Tarinan perusidea on suoraan Alexander Dumas'n Monte Christon kreivistä, mutta Fry on onnistunut luomaan tarinalle sekä nykyaikaiset puitteet että niin vahvat henkilöhahmot, ettei lukija pääse marisemaan matkimisesta missään vaiheessa. Tämä kirja on on todellinen page-turner jota ei käsistään tohdi laskea!    Ned Maddstonen elämässä kaikki näyttää olevan täydellisesti kunnossa suurta rakkautta myöten, kunnes kolme häntä kadehtivaa kaverusta päättävät ujuttaa Nedin taskuun pienen satsin huumeita ja soittaa anonyymin soiton poliisille. Ilkeän tempun tehneillä pojilla ei ole aavistustakaan siitä, että Nedin kuljetettavana on jotakin, joka on poliisille suunnattoman paljon tärkeämpää kuin mitätön hashispussi. Nedin pidätyksestä alkaa vuosikymmeniä kestävä painajainen ja helvetti, josta kenelläkään ei ole mitään tietoa. Poliisi ilmoittaa Nedin IRA:n kidnappaamaksi, vaikka hänet todellisuudessa kuljetetaan pois maasta paikkaan, josta ei enää olisi paluuta.    Vuosikymmeniä myöhemmin Ned kuitenkin onnistuu palaamaan, ainoana tavoitteenaan kostaa se kaikki, mitä hän on joutunut kärsimään. Kostosta tuleekin säälimätön ja täydellinen, mutta mitä Nedille käteen tästä kaikesta? Ammottava tyhjyys, joka julmuuksista jää jäljelle, saa lukijankin nieleskelmään ahdistuneena. Kosto saattaa hetken olla suloinen, mutta kannattaako se? - Upea kirja, Stephen Fry yllätti minut täydellisesti kirjoittajan lahjoillaan!
13.3.2010 C.J.Samson Talvi Madridissa	Kirja on neljän englantilaisen tarina sisällissodan repimässä ja toisen maailmansodan aikaisessa Espanjassa. Bernie, joka huumaantuu kommunismista, lähtee taistelemaan Espanjan sisällissodassa, ja tapaa siellä elämänsä rakkauden, Barbaran. Bernie kuitenkin katoaa sodan melskeissä ja hänen uskotaan kaatuneen. Sandy, huijari ja keinottelija, nappaa Barbaran hoteisiinsa ja elää tämän kanssa saman katon alla, kun kirjan päähenkilö, Harry, saapuu kielenkääntäjän peiteroolissa vakoilemaan Sandyn touhuja brittihallituksen piikkiin.    Olin odottanut Suurta Tarinaa vähän Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjon tyyliin, mutta tämä kirja oli politiikkaa, sotaa, sotaa ja politiikkaa. Ja vielä kerran sotaa. Arvosteluni tipahtaisi ilman muuta kahteen tähteen, ellei 650-sivuinen tiiliskivi olisi viimeisillä 150 sivulla vihdoinkin ottanut minutkin otteeseensa ja laittanut jännäämään, miten Bernien kohtalon kanssa lopulta käy. Kirjan loppua ei silti voi pitää onnellisena, joten en saanut palkkiotani edes siinä suhteessa.    Espanja-faneille tämä voi olla kiinnostava historiapläjäys Francon hallinnosta ja sen aikaisista tapahtumista.
25.2.2010 Annie Barrows ja Mary Ann Schaffer Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville	Kirja on kirjeromaani, jonka päähenkilö Juliet on uutta inspiraatiota etsivä kirjailija. Kohtalon oikusta hän ajautuu kirjeenvaihtoon Guernseyn saarella perustetun kirjallisuuspiirin ja sen jäsenten kanssa. Kirjeiden kautta hän tutustuu saarelaisiin ja saaren tapahtumiin rankan saksalaismiehityksen aikana. Lopulta vierailu saarella muuttaa Julietin elämän lopullisesti - hyvällä tavalla.    Tämä kirja on täydellisen ihastuttava teos, joka nappaa lukijan mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta. Kirjemuotonsa ja ehkä osin tyylinsäkin takia tämä toi mieleen Helene Hanffin iki-ihanan "84, Charing Cross Road" -kirjan. Saarelaisten kirjeet Julietille ovat hauskaa ja riipaisevaa luettavaa, ja ainakin itselleni tässä oli myös historiallisesti uutta tietoa, sillä Guernseyn saaren miehitystä koskevat taustat ovat kirjassa täysin faktapohjaisia. En keksi ketään, jolle tätä kirjaa ei voisi täydestä sydämestään suositella!
21.2.2010 Sophie Kinsella Kevytkenkäinen kummitus	Onkohan liioittelua antaa kevyelle viihderomaanille viisi tähteä? - Kyllä, jos viiteen tähteen kelpuutetaan yltämään vain syvällisempi kaunokirjallisuus, mutta ei, jos viihderomsku voi omassa lajissaan saavuttaa aivan huipun. Ja tämä kirja sen totisesti tekee! Koska luin kirjan käännöksenä, ja käännös on aina käännös, uskon että Kinsellan alkuperäisteksti on vielä hitusen verran kutkuttavampaa.    Lara Lington on rakkaudessa ja bisneksissä karille ajanut nuori nainen, joka tuntemattoman isotätinsä hautajaisissa luulee sekoavansa nähdessään 20-luvun hepeneisiin pukeutuneen vainajan haamun. Sadie-isotäti vaatii saada kaulakorunsa takaisin ja koska hän on kummitukseksi varsin sinnikästä sorttia, Lara on pääsemättömissä hänen kanssaan. Kaulakorun metsästyksestä kehkeytyykin monimutkaisempi tarina kuin päältä katsoen näyttää. Kinsella pitää loistavasti kaikki narut käsissään, yhtään langanpäätä ei jää roikkumaan turhana ilmaan, vaan juoni kiteyttää loppupeleissä kaiken samalle sylttytehtaalle. Myös kaulakoru löytyy ja sen arvo selviää hyvin kauniilla tavalla. Tästä ei viihde enää parane.
19.2.2010 Erica Bauermeister Elämän lempeät maut	Lillian, jonka äiti on merkillisellä tavalla uppoutunut kirjallisuuteen avioliittonsa särkymisen jälkeen, päättää saada tämän taas takaisin tähän elämään ruuan avulla, ja onnistuukin siinä lopulta. Aikuisiällä hän perustaa ravintolan, jossa hän pitää myös kokkauskursseja. Kirja kertoo yhdestä ruuanlaittokurssista ja sen osallistujista, jokainen kurssilainen ja hänen tarinansa on oma lukunsa kirjassa. Eri ihmisten taustat ja tarinat on kerrottu mielenkiintoisesti ja lempeästi - aivan kuten kirjan suomenkielinen nimi antaa olettaa. Alkuperäisnimi "The School of Essential Ingredients" viittaakin sitten enemmän siihen, mikä sai minut ajattelemaan "Pientä Suklaapuotia": Lillian osaa ruuan avulla taianomaisesti korjata sitä, mitä kussakin kokkauskurssilaisessa on rikkoutunutta ja mikä kaipaa apua. Tämä on Herttainen kirja isolla hoolla. Hyvä välipala paksumpien romskujen välissä, mutta nälkäisenä tätä ei pidä ryhtyä lukemaan, sen verran vakuuttavia ovat kirjailijan kuvaukset ruuasta!
6.2.2010 Elina Halttunen Saaressa kaikki hyvin	Näyttelijävanhempien tytär Mari elää kesät ja suuret osat talvistakin isovanhempiensa hoivassa, kun isä ja äiti kiertävät elokuvien kuvauksissa. Kesäsaaressa on paljon tekemistä serkkujen kanssa, eivätkä isovanhemmatkaan ihan perinteistä mummo-paappa -linjaa edusta. Isoisä hoitelee bisneksiään ja rakastajatartaan, isoäiti uppoutuu taloudenhoitoon, rakastaa uimista ja viettää suruaikaa mustissa vaatteissa aina kun isoisä on jäänyt kiinni suhteistaan. Eräänä kesänä isovanhemmat vievät Marin automatkalle Euroopan halki Espanjaan, ja matkan jälkeen kaikki muuttuu, kun isoäiti hukkuu.    Halttunen ällistyttää kirjoittajana: ellei tarinaa tietäisi fiktioksi, kirjan ensimmäisiä sivuja voisi helposti luulla oikeiksi lapsuusmuistelmiksi. Tarinassa on kaikki kohdallaan tummia sävyjä myöten. Suvun tarinat istuvat kohdalleen kuin hansikas, ja lopussa seuraa vielä odottamaton yllätysmomentti isoäidin kuolemaan liittyvistä tapahtumista. Tätä voi lämpimästi suositella!
16.1.2010 Jenny Downham Ennen kuin kuolen	16-vuotias Tessa sairastaa parantumatonta syöpää. Hän laatii listan asioista, joita haluaa vielä tehdä ennen kuolemaansa, ja ryhtyy toteuttamaan listaa parhaan ystävänsä Zoeyn avustuksella. - Tämä kirja ei selittelyitä kaipaa. Tessan viimeiset viikot saavat lukijan itkemään ja nauramaan ja olemaan kiitollinen jokaisesta hengenvedosta, jonka itse vetää. Voiko kirjalta juuri enempää pyytää?
6.1.2010 Janice Y.K.Lee Pianotunnit	Vastaleivottu englantilaisrouva Claire saapuu Hongkongiin aviomiehensä työn sanelemana. Hän antaa ajankulukseen pianotunteja rikkaan Chenin pariskunnan tyttärelle. Kuin huomaamattaan hän ajautuu suhteeseen perheen autonkuljettajan Willin kanssa, jonka menneisyys muodostaa romaanin toisen pääjuonen. Will on aikanaan saapunut Hongkongiin 40-luvun alussa ja rakastunut suinpäin seurapiirikaunotar Trudyyn. Hongkongin jouduttua toisen maailmansodan jalkoihin on tapahtunut paljon dramaattisia asioita, joiden seuraamuksia Will kantaa harteillaan vielä tänäkin päivänä seurustellessaan Clairen kanssa. Menneisyys nostaa vääjäämättä päätään tullakseen selvitetyksi, ja Claire huomaa olevansa tahtomattaan tapahtumien polttopisteessä.    Leen romaani on upea ajankuvaus Hongkongista ennen sotaa, sen aikana ja sen jälkeen. Kahden eri aikakauden ja naisen tarinat kietoutuvat toisiinsa Willin kautta. Kiehtova, upea tarina!