Takaisin Kirjoihin 2008 Aakkosellinen hakemisto kirjoista

14.12.07 Carlos Ruiz Zafón/Tuulen varjo	On monenlaisia kirjailijoita, jotka ovat omalla sarallaan hyviä, mutta onnittelen itseäni joka kerta, kun törmään Todelliseen Tarinankertojaan. Ja juuri sitä Zafón todellakin on. Osuvat ja omaleimaiset kielikuvat, mielenkiintoiset henkilöhahmot jotka muuttuvat lukijalle todellisiksi henkilöiksi, ja upea, monessa tasossa kulkeva juoni tekevät tästä kirjasta nautinnon. Kirjan puolivälissä ajattelin, että voi ei, nyt tämä homma sortuu johonkin yliluonnolliseen ja henkimaailman turinoihin, mutta ei, Zafón luotsasi stoorinsa varmalla otteella eteenpäin, ehkä ikään kuin härnäten lukijaa eri mahdollisuuksilla. Loppuratkaisussa oli sekä ylläriä että ennalta-arvattavaa, mutta jälkimmäinenkin on ok Zafónin kertojantaitojen ansiosta. Itse tarina alkaa siitä, miten pieni Daniel-poika saa käsiinsä harvinaisen kirjan ja ryhtyy jäljittämään kirjailijaa ja hänen tarinaansa. Totuus löytyy vasta, kun Daniel on jo aikamies, ja joutunut itsekin osaksi samaa kertomusta. Huikea lukuelämys!
28.11.07 Nora Ephron/En voi mitään kaulalleni ja muita mietteitä naisen elämästä	Ephron tunnetaan lähinnä elokuvakäsikirjoittajana, mutta kyllä häneltä syntyy vaikka minkälaista tekstiä! Nauroin monta kertaa ääneen tämän kirjan äärellä, jossa Ephron miettii naisen ikääntymistä ja omaa elettyä elämäänsä. Kaksikymppisille tämä ei takuulla vielä avaudu. Luulenpa, että mitä enemmän ikää on mittarissa, sitä enemmän tämä kirja antaa lukijalleen. Jotkut asiat ovat niiiiin tosia, ettei niille voi muuta kuin nauraa!
26.11.07 Sabine Kuegler/Viidakkolapsi	Sabine Kueglerin omaelämäkerta on todellakin aika erikoinen tarina. Kuegler eli lapsuutensa ja pitkälti nuoruutensakin Indonesian Länsi-Papuassa lähetyssaarnaajavanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Isä oli löytänyt fayu-heimon, josta siihen mennessä asiantuntijatkin olivat kuulleet vain tarinoita, eikä heimolla ollut entuudestaan kohtaamista yhdenkään valkoisen kanssa. Elämä viidakossa oli Kueglerille luonnollista ja onnellista, muutto Eurooppaan kulttuurisokki, jonka kanssa hän kamppailee osin vieläkin. Mielenkiintoisinta kirjassa oli se, miten Kueglerit länsimaalaisena perheenä kristillisine arvoineen lopulta esimerkin voimalla katkaisivat fayujen loputtomalta tuntuneen väkivallan ja verikoston kierteen, joka uhkasi jo tappaa koko heimon sukupuuttoon. Samoin se, miten Kueglerit saivat vastineeksi omaan elämäänsä myönteisiä vaikutteita heimon kulttuurista. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.
23.9.07 Sue Monk Kidd/Merenneidon tuoli	Odotin kirjalta tosi paljon, koska kirjailijan edellinen teos "Mehiläisten salaisuudet" oli mielestäni ihan napakymppi. Tämä kirja ei yltänyt ollenkaan samaan, vaikka takakansi niin kovasti vakuuttelikin. Kirja pyöri hiukan saman teeman ympärillä kuin edellinenkin; syyllisyys siitä että on välillisesti aiheuttanut oman vanhempansa kuoleman. Hmmmm. Tässä romaanissa avioliittoonsa kyllästynyt Jessie lähtee hoitamaan mieleltään horjunutta äitiään kauas lapsuudenmaisemiinsa ja rakastuu - saarella sijaitsevan luostarin munkkiin! Hoh! No juu, ei tämä todellakaan silti kioskikirjallisuuden tasolle vajonnut, mutta jotain tolkullisempaa särmää tarina olisi kyllä kaivannut. Kirjan pelasti se, että loppuratkaisu ei ollut lainkaan sitä, mitä lukija johdatettiin luulemaan.
2.9.07 Rosetta Kivi/Pomo on pahin	Kirja on lähtöisin Rosetta Kiven blogista "Pohjolan Paskin Pomo", jota minäkin satunnaisesti seurasin. Kirjailijanimi lienee keksitty, enkä oikeastaan ole varma siitäkään, onko jutulla alunperin ollut jotain todellisuuspohjaa vaiko eikö. Joka tapauksessa kirja on tolkuttoman hauska kuvaus maailman kammottavimman pomon toilailuista ja alaisten epätoivoisesta survival-kamppailusta arvaamattoman esimiehensä kynsissä. Kirjan alku antaa mojovan lähtölaukauksen koko teokselle: "Helvetissä on tunnetusti tasonsa, mutta yksi asia on varma; alimpana istuu Saatana ja hänen rinnallaan joukko helvetillisiä esimiehiä. Omalle pomolleni, Prebenille, on helvetin pohjalta varattu aivan oma paikka." Täytyy myöntää, että tapahtumien edetessä lukijakin vakuuttuu siitä, että näin tosiaan on.
30.8.07 John Grogan/Marley & me	Grogan kertoo viihdyttävällä tavalla labradorinnoutajansa Marleyn (nimetty Bob M:n mukaan) tarinan. Marley on kaikkien huonosti käyttäytyvien koirien pohjanoteeraus. Se tuhoaa enemmän irtaimistoa kuin hirmumyrsky Katrina, mutta se on myös uskollinen ja rakastava ja sillä on sydän paikallaan. Tästä kirjasta opin ainakin sen, että jos joskus labradorinnoutajan ottaisin, sen olisi ehdottomasti oltava englantilaista alkuperää, amerikkalaiset kun tahtovat olla tällaisia ylienergisiä ADHD-tapauksia.
5.8.07 Ron McLarty/Polkupyörällä ajamisen taito	McLarty kertoo läpi Yhdysvaltojen fillaroivan Smithyn suulla Bethany-sisaren traagisen tarinan. Samalla se on Smithyn oma tarina, sillä McLarty sukkuloi näppärästi kahdessa aikatasossa. Ilmeisesti skitsofreniaa sairastaneen siskon tarina on tosi riipaiseva, mutta sitä ei ole kerrottu mitenkään synkistelevästi. McLarty osaa luoda tarinaan jopa oman huumorinsa, lähinnä juuri Smithyn hahmon kautta. Ei kauhean kevyttä luettavaa, mutta voisin kuvitella, että jos suomalaiskirjailijoista joku Anja Snellman tarttuisi vastaavaan aiheeseen, kirjasta tulisi niin raskas että se porautuisi pöytälevyn läpi ja tipahtaisi lattialle. Noin niin kuin kuvaannollisesti. :-)
31.7.07 John Ortberg/Jumala on lähempänä kuin luuletkaan	Ortbergin edellinen suomennettu kirja "Elämä jota kaipaan" löysi oitis tiensä kirjahyllyyni jahka olin ensin lukenut kirjastosta lainatun kappaleen. Tämä kirja jatkaa aika lailla samaa linjaa. Pääpiirteissään kirja käsittelee sitä, miten ihminen voisi oppia kulkemaan yhtä matkaa Jumalan kanssa jokaisessa hetkessä, tavallisessa arjessa. Mukaan mahtuu silti paljon muutakin, kuten pohdintaa kärsimyksestä Jobin kirjan valossa. Tätä kirjaa voi suositella ihan jokaiselle, Ortbergilla on paljon fiksua sanottavaa ja sana hallussaan.
22.7.07 Diane Setterfield/Kolmastoista kertomus	Setterfieldin romaani on kertomus menestyskirjailijan menneisyyden salaisuuksista, mutta myös hänen elämänkertakirjurinsa omasta elämäntarinasta. Romaani pitää otteessaan, sillä fiktiivisen kirjailijan Vida Winterin menneisyys on täynnä arvoituksia, ja niiden ratkominen käy jännitysromaanista. Sikäli pidin kirjasta ja sen jännitteestä. Syy, miksei kirja aivan neljään tähteen kuitenkaan yltänyt, on siinä, että juonen käänteissä oli kuitenkin sen verran "hämmästyttäviä sattumia", että mentiin pikkuisen överiksi. Suuhun jäi hiukan victoriaholtmainen maku. Kesäviihteenä tämä kumminkin oli ihan kirja paikallaan.
19.7.07 Marisha Pessl/Special Topics in Calamity Physics	Takakannen ylistävät kommentit saivat meitsin ostamaan tämän Turun Akateemisesta. A plot that stops you doing anything apart from read it (Independent on Sunday); A page-turning murder mystery...unputdownable (Guardian). 650-sivuisesta tiiliskivestä oli mennyt lähes 400, ja ihmettelin edelleen, milloin tämä unputdownable-osuus alkaa. Viiden ja puolen sadan kohdalla alkoi jotain tapahtua. Kliimaksi oli silti odotettavissa, eikä loppuyllätys ollut suurikaan yllätys. Kaikkein eniten raivostutti kirjan pakotetun tuntuinen intertekstuaalisuus. Ilmeisesti (?) kaikkien satojen lainausten ja viittausten oli tarkoitus olla luomassa perspektiiviä kirjan kertojaminän luonteeseen, mutta minusta ne tuntuivat kirjailijan omalta briljeeraukselta. Ainut juttu, missä intertekstuaalisuus toimi ja erittäin hyvin, oli kirjan lukujen nimitykset. Jokaisella luvulla oli nimenä jokin kirjallisuuden klassikkoteoksista, ja kyseisestä luvusta löytyi aina jokin yhtymäkohta vastaavaan kirjaan. Tästä ideasta ja sen toimivuudesta kirja ansaitsee kaksi tähteään.
8.7.07 David Wilkerson/Jumala huolehtii	Wilkersonin lopunaikoja koskeva ilmoitus jatkuu. Hmmm, tai ehkä ilmoitus on vähän väärä sana. Torkkuvien kristittyjen ravistelu, jotain sellaista. Kieltämättä Wilkersonista tulee mieleen Jeremia, tyyli on samankaltainen. Kirjassa oli mielestäni ylilyöntejäkin (Schlinkin johtamat Maria-sisaret "loistava lähetystyöjärjestö"?!!), mutta myös ihan lohdullisia kohtia ja rohkaisevaa opetusta. Kai tähän kirjaan pitää soveltaa Raamatun ohjetta siitä, miten kaikki tulee koetella ja pitää se, mikä on hyvää.
2.7.07 Cecelia Ahern/Yllätysvieras	Perfektionisti Elizabeth elää tiukantylsää elämää, kunnes alkaa itsekin nähdä adoptiolapsensa näkymättömän mielikuvitusystävän, eikä edes tajua näkevänsä outoja... Nojuu, melkoinen stoori, hehe. Ahern saa kuin saakin tarinan jotakuinkin toimivaksi, ja kirjan loppupuolella on jopa muutama kohta, jotka saivat minusta ulos kunnon röhönaurut. Yllätyin itse siitä, että sieluni silmin näin tämänkin kirjan jo leffaversiona. Kevyttä kesäviihdettä, ihan hyvä virkistyspala.
27.6.07 Jodi Picoult/Koruton totuus	Tässä on kirja, jonka voisin kuvitella toimivan mainiosti leffana (paitsi että ladonpystytyskohtaus olisi suoraa plagiointia Peter Weirin "Todistajasta"), mutta kirjana tämä oli tylsänlainen. Amish-yhteisöön sijoittuva stoori jauhaa alusta loppuun sitä, onko nuori amishtyttö surmannut vastasyntyneen, aviottoman lapsensa vai ei. Itse hermostuin jo moneen kertaan päähenkilöönkin, joka tuntui joka sivulla itkeä pillittävän. Viimeisten sivujen loppuratkaisukaan ei ollut mikään ylläri.
23.6.07 David Wilkerson/Kaikki odottavat	Wilkerson on varmaan viimeiset 40 vuotta toiminut maailmanlopun profeettana. Tämä kirja on lähinnä hengellistä ravistelua torkkuvalle kristikunnalle, eikä pitkälti menevää Ilmestyskirjan tulkintaa, johon monet eskatologit sortuvat. Teksti on silti erittäin "kaanaankielistä" ja jollain tapaa aika rajuakin. Itseäni hiukan ärsytti se, että Wilkersonia vaivaa sama juttu kuin monia muitakin jenkkejä: kun USA:ssa tapahtuu jotain traagista (kuten World Trade Center), niin se on heti maailmanlopun merkki - muun maailman tapahtumista viis. Argh, tätä jenkkien omanapaisuutta! Aika näyttää, pitäisikö tälle kirjalle antaa nolla vai viisi pistettä. Toistaiseksi tyydyn siihen välimaastoon.
21.6.07 Gregory David Roberts/Shantaram	Robertsin omaelämäkerrallinen romaani on enemmän kuin kirja. Se on elämys. Voi vain ällistellä sitä, miten kukaan voi kirjoittaa yli 900-sivuisen romaanin, joka ei petä hetkeksikään. Tarina on hämmästyttävä, yllättävä, järkyttävä, shokeeraava, hauska, pelottava, kaunis. En ole koskaan lukenut mitään lähellekään vastaavaa.
11.6.07 Jane Stanton Hitchcock/Vaarallisia naisia	Jo aiemmin Stanton Hitchcockilta lukemani "Silmänlumetta" osoitti, että tässä on taitava jännärikirjailija. Tämä kirja vahvisti mielipiteeni hänestä. Kirja imaisi mukaansa aivan täpöllä, slurps! vain, niin että sitä ei malttanut laskea käsistään. Oivallinen lomajännäri!
8.6.07 Max Lucado/A Love Worth Giving	Lucado on yksi ehdottomista suosikeistani kun puhutaan kristillisestä kirjallisuudesta. Tämä kirja ei ihan yltänyt parhaimmiston joukkoon, vaikka sisälsikin joitakin tosi sykähdyttäviäkin kohtia. Lucadon ehdoton vahvuus on siinä, miten hän osaa värittää Raamatun tarinat niin että niistä tulee kuin filmiä lukijan silmien eteen, samalla aina niin että stoorista tunnistaa myös jollain tasolla itsensä.
2.6.07 Kajsa Ingemarsson/Kajsan maailma	Suositun ruotsalaiskirjailijan kolumnit Damernas Värld -lehdestä koottuna kirjaksi oli hyvän tuulen lukemista. Kevyttä, hauskaa, näppärää, ilahduttavaa. Ei mitään sen enempää, mutta siinä on jo ihan tarpeeksi, kun kaipaa vähän piristystä päivään.
22.5.07 James Ellroy/The Black Dahlia	40-luvun hiuksianostattavaan ja selvittämättä jääneeseen murhatapaukseen pohjautuva kirja on sen verran rankkaa luettavaa, ettei tätä iltasaduksi oikein voi suositella. Karmivan tarinan on Ellroy keitellyt kasaan, ja lukija "palkitaan" sikäli, että tässä tarinassa syyllinen löydetään, mutta saako paha palkkansa, se onkin sitten jo toinen juttu. Kerronta on kautta linjan kovin maskuliinista, "mieheltä miehelle" -stooria, ja naislukijana ainakin itseäni kiusasi testosteronin kyllästämä teksti poliisijargoneineen ja nyrkkeilykuvauksineen. Tuli ihan mieleen Chandlerin luoma Marlowe-hahmo, vaikka en ole niitä lukenut kuin yhden ainoan joskus vuonna kivi ja käpy, mutta kappas vain, nettiä kun selailin, niin Ellroyn Bleichart-hahmoa verrataan ihan yleisesti Marloween.
19.5.07 Diana Gabaldon/Lordin yksityisasia	Gabaldonin historiallista jännäriä on kovasti kiitelty. Minulle tämä oli jännäri jännärien joukossa. Ei parempi eikä huonompi. Alun hitaan lämpenemisen jälkeen päästiin vauhtiin ja kirjan imu oli sen verran tehokasta, että pakko oli lukea aika reippaaseen tahtiin. Jos tykkää sekä dekkareista, historiasta että vakoilujutuista, tämä on varmasti nappikirja.
12.5.07 Joyce Meyer/Mielen taistelukenttä	Meyer kuuluu Amerikan suosituimpiin ja samalla kiistellyimpiin naisevankelistoihin. En tunne hänen taustaansa tai opetustaan sen tarkemmin, mutta eräs nettikriitikko kirjoitti, että Meyerin opetuksessa on kritiikin varaa, mutta myös paljon "good portions". Tämä kirja oli varsin pitkälti full of good portions. Kaikkea en allekirjoittaisi, ja jotenkin ylilyönniltä tuntui Meyerin hanakkuus demonisoida asioita, mutta kaiken kaikkiaan tämä oli tosi hyvä kirja ja ainakin itseäni innostava. Meyer puhuu ajatusten voimasta pitkälti ihan samaa kuin Salme Blomster ja vaikkapa kognitiivinen psykologia. Ajatuksillamme ON merkitystä!
6.5.07 Melissa Bank/Täydellinen juttu	Ajattelin lähes puoleenväliin asti, että tää on samanlainen kuin Bankin edellinenkin kirja, "Nyt nappaa", että mä en ihan pääse juttuun sisälle. Loppupuolisko kirjasta kuitenkin imaisi paremmin mukaansa, ja kirjan hiljainen huumorikin pääsi hyvään vauhtiin. Muutama aivan loistoilmaisu kiinnitti huomioni, vai mitä sanotte esim. tästä: "Pikkuveljeni oli niin velvollisuudentuntoinen, ettei hän edes pitänyt velvollisuutta velvollisuutena; hänen velvollisuusgeeninsä olivat sijoittuneet aivojen mielihyväkeskukseen jo ennen syntymää."
29.4.07 Timo Junkkaala/Mitä tiedämme Jeesuksesta	Historian ja arkeologian erityistuntija Junkkaala on kirjoittanut mojovan tietopaketin Raamatun taustoista ja Uuden Testamentin historiallisuudesta. Tätä kirjaa voisi suositella ihan kenelle tahansa, epäilijöille funtsattavaksi ja uskoville hyväksi lisätiedoksi. Junkkaala kirjoittaa kiihkottomaan sävyyn, faktoihin nojautuen. Hyvä kirja!
22.4.07 Tom Lundberg/Hyvän elämän salaisuus	Positiivarit-firman hovikirjoittaja ja -luennoitsija Tom Lundberg oli kasannut kansien väliin melkoisen sillisalaatin. Sen verran sekalainen tykitys positiivisuutta, että lukijalle jäi lähinnä tyhjä käteen. Muutama hyväkin ajatus sentään sekaan mahtui.
21.4.07 Elizabeth Gilbert/Omaa tietä etsimässä - Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa	Journalisti E.Gilbert heitti elämänsä uuteen uskoon avioeronsa jälkeen ottamalla kunnon sapattivapaan ja lähtemällä Italian kautta melkoiselle matkalle maailmalle ja itseensä. Italia-osuudesta pidin tässä kirjassa kaikkein eniten, se oli hauskin ja leppoisin kolmannes. Intia ja Indonesia, etenkin edellinen, keskittyivät niin paljon itämaiseen uskontoon ja sen harjoittamiseen, että ainakin minun otteeni tuppasi herpaantumaan. Ihan hyvä ja mielenkiintoinen kirja kaiken kaikkiaan.
7.4.07 Sue Monk Kidd/Mehiläisten salaisuudet	Aina silloin tällöin tekee Löytöjä isolla ällällä, ja tämä kirja on sellainen. Kertomus nuoren tytön löytöretkestä omaan itseensä ja menneisyyteensä 60-luvun etelävaltioissa. Kirjassa on kaikkea Juuri Sopivasti. Helmi!
1.4.07 Kajsa Ingemarsson/Keltaisten sitruunoiden ravintola	Ruotsin myydyin kirja viime vuodelta? Huh. Köykäinen tarina ravintolaväestä ja rakkaudesta. Ennalta-arvattava "juoni" ja pakollista syvyyttä yritetty sukeltaa esiin kuolemantapauksen ja alkoholiongelman turvin. Oivoi. Ehkä tää olis ruotsiksi luettuna iskenyt yhden tähden verran enemmän tulta, käännös kun on aina käännös. Mutta sattuipa nyt tarttumaan käpäliini suomenkielisenä versiona ja saa tyytyä kahteen tähtöseen.
11.3.07 Rick Warren/The Purpose Driven Life	Ei tätä huonoksi kirjaksi voi todellakaan sanoa, mutta ehkä ennakko-odotukseni olivat niin korkealla, että pettymystä ei silti käy kieltäminen. Kun "kaikki" ovat kehuneet ja kirjan kannessa komeilevat lauseet "The #1 New York Times Best Seller" ja "Over 10 Million Copies Sold!", niin odotukset nousevat väistämättä tähtiin asti. Kirja ei kuitenkaan yltänyt ihan niin pitkälle. Warren on jollain tavalla mielestäni auttamattoman amerikkalainen kirjoitustyyliltään, eikä energinen kaunopuheisuus iske ainakaan meikäläiseen niin kovaa kuin taannoinen Viksténin kursailematon tyyli. Hyviä ajatuksia kirjassa silti oli. Ehkä se on suorastaan loistava kirja sellaiselle ihmiselle, joka on vasta tehnyt uskonratkaisunsa ja alkaa etsiä uutta suuntaa elämälleen. Tai ehkä tää jossain muussa elämäntilanteessa kolahtaisi meitsiinkin lujempaa.
4.3.07 Katja Kallio/Elokuvamuisti	Tämä oli kiva kirja! Ilahduttava, sykähdyttävä, pieni ja näppärä. Olin suunnattoman onnellinen siitä, että maailmassa on joku toinenkin yhtä hullu kuin minä. Ihminen, joka rakastuu leffojen henkilöhahmoihin. Samaistuu yhteen, inhoaa toista, huomaa niiden huushollit, katsoo jonkun leffan moneen kertaan vain jonkin tietyn jutun takia. Ja kertoo kaiken tämän rehellisesti ja häpeilemättä. Oijoijoi, itseni on pakko rynnätä kirjastoon + vuokraamoon tämän jälkeen etsimään käsiini leffa jos toinenkin.
3.3.07 Mauri Vikstén/ Armo - avain yltäkylläiseen elämään	Olen ällikällä lyöty. Sanaton lähes. Kirjoittajalla on ollut viisautta ja elämänkokemusta vaikka muille jakaa. Ja onhan hän sitä jakanutkin. Netistä löysin tietoa kirjoittajasta (joka on nykyhetkellä jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen): helluntaiseurakunnan lähetystyöntekijä ja saarnaaja, joka maltillisen ja armollisen linjansa takia ei aina saanut hyväksyntää kaikissa helluntailaispiireissä. Mutta voi veljet, mikä kirja! Pakko oli mennä nettikauppaan ja tilata tämä itselle, sillä tämä on sellainen juttu mikä pitää lukea aina uudelleen ja uudelleen, että muistaisi, mistä tässä kaikessa itse asiassa on kysymys, ja mikä oikeasti on tärkeää, mikä vain silmänlumetta. Kauheaa sanoa (kärvistellen tässä häveten omia ennakkoluulojani), mutta en olisi ikinä uskonut että joku helluntailiikkeen edustaja voi kirjoittaa näin maltillisesti ja tervehenkisesti (anteeksi helluntaiseurakunnan jäsenet, riiputan päätäni häpeissäni). Ainut syy, miksi kirja ei ansaitse ihan viittä tähteä, on hieman raskas esitystapa, jonka takia kirjaan on todella keskityttävä. Asia on pelkkää viittä tähteä!
23.2.07 Octavius Black & Sebastian Bailey/ The Mind Gym: hallitse aikaasi	Eikä näillä näkymin varmaan viimeinenkään, sillä mitään Suurta ja Mullistavaa ei tämä(kään) kirja lupauksistaan huolimatta sisältänyt. Muutama hyvä oivallus kyllä, kieltämättä. Mutta siinä se melkein sitten olikin. - Keljumpi juttu, sillä meitsi pyörii edelleen kaikkien hommiensa kanssa neuvottomana ajan aavikolla.
19.2.07 Rita Emmett/The Procrastinator's Handbook	Toivottomana asioiden lykkääjänä ja vetkuttelijana luin tämän kirjan läpi nyt jo toisen kerran. En ehkä ollut ihan yhtä inspiroitunut kuin ekalla kerralla (silloin ehkä koin suurimman ahaa-elämyksen syistä minkä takia vetkuttelen, mutta nyt kaipasin ehkä enemmän käytännön neuvoja asiantilan korjaamiseen. Noh, löytyihän niitäkin, joten lopullinen arvio kirjasta pitäisi kai antaa vasta, kun on kokeillut niitä. Tässä vaiheessa kolmen staran kirja.
16.2.07 Kate Fox/Watching the English - the Hidden Rules of English Behaviour	Kate Fox on englantilainen antropologi, joka on kirjoittanut riemastuttavan kirjan oman kansakuntansa tavoista puhua, käyttäytyä, pukeutua, syödä... vaikka mitä! Kirjasta käy hyvin selville, miten Englanti on Luokkayhteiskunta isolla ällällä. Mutta paljon muutakin! Ja Fox kirjoittaa hauskasti ja mukaansatempaavasti niin että tämän tästä havaitsin hörähteleväni ääneen. Minua hauskutti mm. Foxin luoma termi Eeyoorishness puhuessaan englantilaisten tavasta valittaa ja pessimistisestä asenteesta, ja se, miten englantilaiset moninaisia vastuksia kohdatessaan aina toteavat: "The country is going to the dogs!" Voin suositella tosi lämpimästi tätä kirjaa.
27.1.07 Sharon Osbourne/ Täysillä - Omaelämäkerta	Sehän on selvä, että elämä Ozzy Osbournen vaimona ja managerina ei voi olla ihan jokapäiväistä taviksen elämää. Se kävi ilmi jo tv-sarjasta "The Osbournes". Tämä kirja toi vähän uutta perspektiiviä asioihin, sillä ainakaan itse en aiemmin tiennyt Mrs Osbournen taustasta ja manageri-isän bisneksistä yhtään mitään. Kova kotitausta auttaa jotenkin käsittämään joitain asioita, mutta silti jaksaa ällistyttää, miten sivistymättömänä ihminen voi pysyä kaikista rahoistaan, koruistaan, merkkivaatteistaan, tuntemistaan kuuluisuuksista ja saamistaan kutsuista ja huomionosoituksista huolimatta. Kaikki on pelkkää pintaa ja rihkamaa, ja alla on nainen, joka vähänkään suuttuessaan paljastuu täydeksi moukaksi. Huhhuh! No, kukin taaplaa tyylillään... Hattua hänelle pitää kuitenkin nostaa siitä, että on kaikki nämä vuodet jaksanut Ozzyn rinnalla tämän sekoiluista huolimatta ja pitänyt avioliiton kasassa. Kuka tahansa muu olisi lähtenyt lätkimään.
2.1.07 Polly Williams/The Rise and Fall of a Yummy Mummy	Tämä oli pettymys. Muodonmuutoskertomus, joka sisälsi tyypilliset kuviot sekä ihmissuhteiden että Opettavaisen Lopun kanssa. Luulin kirjan ostaessani, että tämä olisi överiksi lyödyllä huumorilla kirjoitettu juttu tyyliin Bridget Jones, mutta pöh, ihan liian ryppyotsainen juttu. Sitäpaitsi Jane Green on tehnyt tämän jo sata kertaa paremmin ja jouheammin romskussaan "Nettideitti".

Lukemani kirjat 2005-2006

Lisää minusta Valikkosivulle

Aakkosellinen hakemisto kirjoista