Muutosten syksy

lemonsorbetandbooks

Kuvasta päätellen kaikki on ennallaan: kun meikä pääsee Turkuun, ensimmäinen pysäkki on Akateemisessa kirjakaupassa, ja reissu olisi perin outo, ellei jotain kosmetiikantynkää tarttuisi mukaan.

Tämä onkin ennallaan, sillä mitenkäs seepra raidoistaan pääsisi, mutta paljon uutta on tapahtumassa. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet jo työanantajani piirissä, sillä Eurajoen kunnanjohtaja on sanonut hommilleen adios. Keskustan koulun rehtori aloitti sivistystoimenjohtajan hommissa, ja meidän lukiomme rehtori ilmoitti ottaneensa viran vastaan muualta ja aloittavansa siinä syyskuun alussa. Tämän johdosta yhteiskoulun rehtori siirtyykin hoitamaan lukion rehtorin virkaa, ja apulaisreksimme puolestaan siirtyi yhteiskoulun ykkösnaiseksi. Lisäksi kotikuntani Luvia elää viimeistä syksyään Luviana, koska ensi vuoden alusta olemme osa Eurajokea.

Opetussuunnitelman uudistumisesta on vaahdottu kyllästymiseen asti, ja olin vähällä kirkua ääneen, kun joku opetushallituksen valopäistä ilmoitti lehdessä, että ruotsin opetuksen aloittaminen kuutosluokilta johtaa nyt sellaiseen uudistukseen, ettei enää niin paukuteta sitä kielioppia, vaan yritetään painottaa suullista kielitaitoa. Milloin tämä nainen on käynyt viimeksi koulun kieltentunneilla??? Vuonna 1953??? Mitä muuta kieltenopetuksessa on mahdettu viimeisen 15 vuoden aikana painottaa kuin sitä suullistamista? Oli jälleen kerran mahtavaa huomata, että päättäjätaso ei ainakaan ole muuttunut mihinkään. Ne ovat yhtä autuaan tietämättömiä koulujen todellisuudesta kuin aina ennenkin.

Kuutosluokkien opetus on yksi uusi asia lisää minun arjessani. Onneksi Eurajoella ollaan oltu fiksuja, ja ruotsin opetus on meidän aineenopettajien juttu edelleenkin. Kahdesti viikossa käyn keskustan koululla, ja kerran viikossa muutaman syrjäkylän pikkukoulun kuutoset kuskataan meidän koulullemme kaksoistunnille. Kummallista kyllä, mua vähän jänskätti kesällä tämä kuutosten opetus, vaikka tiedän kokemuksesta, etteivät ne kovin paljoa seiskoista sinänsä eroa (opetin aikanaan ruotsia ja saksaa Turussa ala-asteen 3.-6.-luokkalaisille), mutta jokin silti nakotti takaraivossa koko kesän. Näin rutkasti unia, joissa olin opettamassa kuutosille milloin mitäkin ainetta aina kotitaloutta myöten. Nyt, kun tapasin kuudesluokkalaiset viime viikolla, kaikkien kanssa oli ihan sikakivaa. En oikein vieläkään hiffaa, mikä tässä kutkutti mun alitajuntaani.

Kotirintamallakin tapahtuu. Keskimmäinen sai opiskelupaikan Turun yliopistosta, ja lähtee ensi viikolla omilleen opiskelemaan kemiaa. Huvittavaa on, että hän sai opiskelija-asunnon TYS:ltä tismalleen siitä samasta talosta, missä mä olen aikoinani asunut koko opiskeluaikani. Vähemmän huvittavaa on se, että talo on Turun Varissuolla, ja kaikkein vähiten huvittavinta on se, että intialainen kämppis oli saattanut keittiön ja muut yhteiset tilat siihen jamaan, että olemme käyttäneet kaksi lauantaita sen kuuraamiseen, ja siltikin pitää valittaa TYS:lle uunista, jota ei puhdista mikään muu kuin nitroglyseriini, plus muutamasta muusta asiasta. Metrin mittainen, osittain kalju mutta viiksekäs intialaismies kertoi olevansa töissä Biocityssä ja tekevänsä väikkäriä. Oppinut mies. Kun oppisi vielä siivoamaan jälkensä. (En ole ikinä ennen pessyt missään keittiön lattiaa Pata-Patalla kun muu ei auta, ei edes ihmesieni.)

Tyttären opiskelupaikka ja -maa muuttuu sekin. Alun perin hänen piti lähteä Lontooseen UCL:n opiskelijaksi, mutta saatuaan tiedon siitä, että Cambridgen yliopisto oli hyväksynyt hänet riveihinsä, suunnitelmiin tuli tietenkin muutos. Fröken on nähnyt aikamoisen vaivan saadakseen kaiken kondikseen, ja nyt, kun rahoitus saatiin järjestymään, asiat ovat viimein kohdillaan. Minulle tulee tietenkin nyt loistava syy lennellä Brittein saarille aina kun vain rahaa vähänkin on, eikä Cambridgeen ole Lontoosta kuin tunnin junamatka. Himmeetä!

Jokin viikko sitten näin unta, ettei maapallo ollutkaan pyöreä, vaan koostui kerroksista, ja hokasin unessa, että jos meidän ulko-oveltamme kaivaa 10 metrin tunnelin alaspäin, pääsee liukumaan suoraan Lontoon Trafalquar Squarelle National Galleryn eteen. Pettymys herätessä oli ihan sairaan kova. – Ihan kuin mä jo kovasti odottaisin lyhyitä, mukavia visiittejä Lontooseen!

Back to school!

Jepujee. Perjantaina oli suunnittelupäivä ja tänään saapuivat oppilaat.
tumblr_inline_nu4cmsXHuJ1rqfc4i_540

tumblr_inline_nk3p3cJODO1rocwym

Oikeastaan, siis ihmeellistä kyllä, tuntuu jotenkin hyvältä palata taas töihin ja arkeen, mutta sanon tämän tietenkin nyt tilassa, jossa kesäloma on vasta loppunut, olen saanut levätä, ja ennen kaikkea nukkua tarpeeksi yöunilla, niin että päikkärit ovat käyneet tarpeettomiksi.

Tänä aamuna singahdin ihan luonnottoman ripeänä ylös ja herättelin kuopustakin.
tumblr_inline_nu4clgLNUQ1rqfc4i_500

Mutta kyllähän minä sen tiedän, ettei tässä kauaakaan mene, ennen kuin näytän aamuisin tältä:
tumblr_mh66dw28iy1r5c47ko1_500

Ja kohta sitä puurtaa taas viikonloputkin sanareiden, verbitestien, kokeiden ja aineiden parissa niin ettei parempaa aikaa edes muista.tumblr_n76mwgvf2h1rkbvfno1_500

Jopa koulun laitteetkin tuntuivat tänään kehräävän onnesta saadessaan taas olla käytössä. Kokemuksesta kyllä tiedän, että tämäkin muuttuu jo ensimmäisen viikon aikana. Veikkaan, että kopiokonekorjaaja saapuu ilahduttamaan meitä läsnäolollaan ennen kuin kaksi viikkoa on mennyt umpeen.
tumblr_inline_nlshxt3p0Y1t1k0l9

Ja oppilaatkin päällystävät kirjojaan ja tekevät läksyjään, kunnes viikko, pari kuluu, ja reality bites.
tumblr_inline_n6b79oOUZw1r2c05t 2Mutta nyt pitää nauttia tästä onnellisesta innostusvaihteesta niin kauan kuin sitä riittää! Ja palauttaa teinien mieleen ykkössääntö:
tumblr_n9fv91X9A11s3979jo1_500

 

Lukuloma ja luonnottomat elukat

lukuterassi

Tämän kesän asemapaikkani. Tosin ei tänään, sillä nyt on sadepäivä, mutta muuten olen istunut jokseenkin ahkerasti puutarhatuolilla kirja kourassa, sillä tänään lopettelen mun kesälomani kahdeksattatoista kirjaa. Mä en oikein muista kesää, jolloin olisin lukenut näin älyttömästi, vaikka paljon yleensä luenkin. Mutta kun siinä jos jossakin mä rentoudun! Just eilen olin ihan kireä ja pölhötilassa, mutta kun istahdin aurinkoon kirja kourassa, niin aaaahhh, jopa alkoi elämä taas maistua ihanalta.

Elokuu on saapunut, ja mä olen alkanut suunnata katsetta varovasti jo kouluun päin. Raivasin tänään viimekeväisiä mappeja tyhjiksi tarpeettomiksi käyneistä papereista ja järjestin tarpeelliset paikoilleen. Ja päivänä muutamana värkkäsin PowerPointteja aloittavien kutosten ja seiskojen matskuihin, lähinnä kappaleiden käännösten tueksi ja läksynkyselyn avuksi. Isäntä on ollut jo parina päivänä koulullakin. Saatan liittyä seuraan huomenna. Saatan.

Löhösin eilen sängyllä tyttären kanssa naputtelemassa läppäriä, kun katseeni jostain syystä osui kattoon lampun viereen. Jossa kökötti jättimäinen hämähäkki. Mun lause katkesi kesken (en enää edes muista, mitä mahdoin olla sanomassa), kun jäin haavi auki tuijottamaan kattoa, jolloin tytärkin vilkaisi sinne ja parkaisi saman tien. Mä sanoin isännälle, että tee jotain ja äkkiä, tai mä haen imurin, ja isäntä kun meni mielenkiinto silmissään katsomaan otusta, niin tottakai sen piti tökätä sitä, jolloin se tipahti alas, ja tytär oli silmänräpäyksessä vessassa lukkojen takana ja minä kipitin etupihalle ja aina tielle asti.

Hiivin varovasti seuraamaan avoimesta ovesta, mitä tapahtuu, ja totta kai, otus pyydystettiin lasipurkkiin, jotta sen saattoi viedä ehjänä ja vahingoittumattomana ulos, mutta koska tiedän isännän hillittömän halun saada mut kunnon hepuliin, kipitin uudelleen tielle, kun tämä alkoi lähestyä ulko-ovea lasipurkki kourassa. Chanssit saada se elukka sieltä niskaani olivat hyvikin fifty-sixty. Isäntä kyllä vakuutti mulle, että hän tyhjensi purkin kukkapenkkiin, mutta minä kiljuin vielä tieltä: ”VANNO, että se purkki on tyhjä ja hämyri on ulkona, tai tää on tän avioliiton loppu, mä huudan tässä ihan virallisesti kaikkien naapurien kuullen!!!” Tosin on myönnettävä, että nauroin sen verran, ettei sitä uhkausta varmaan ottanut tosissaan kukaan, edes isäntä. Mutta Onni kiikutti mulle tyhjän purkin nähtäväksi, ja uskalsin palata sisätiloihin.

MIHIN luonnon tasapaino tarvitsee hämähäkkejä???

killaspider